Palkansaajajärjestö Pardian edustajakokous valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan ensi viikon keskiviikkona. Puheenjohtajaksi on tällä hetkellä tarjolla kolme ehdokasta: Mika Nygård, Heikki Tuominen ja Niko Simola.
Edustajistossa istuu yhteensä 62 äänivaltaista edustajaa. Jäsenjärjestöillä on käytettävissään yksi edustaja kutakin alkavaa tuhatta henkilöjäsentään kohti.
Pyytäneiden järjestöjen jäsenmäärien perusteella kisaa johtaa tällä hetkellä Simola, jota pyytäneillä viidellä liitolla on 18 000 jäsentä eli 18 ääntä.
Tuomista ehdolle pyytäneessä Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöissä TTT:ssä on 13 600 jäsentä, mikä toisi 13 ääntä ja Nygårdia pyytäneessä Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa SPJL:ssä 12 500 jäsentä eli 12 ääntä.
Maanpuolustuksen henkilökuntaliiton puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi kertoo, että MPHL päättää ehdokkaastaan keskiviikkona.
– Uskon, että kallistumme puhtaasti budjettivaltiota edustavan ehdokkaan eli Mika Nygårdin taakse, kertoo Karekivi, jonka järjestöllä on 3 500 jäsentä eli kolme ääntä
Puheenjohtajapeli ei ole vielä selvä, koska ennalta on jaettu vain 46 ääntä, jos kaikki äänestävät kokouksessa oman järjestönsä ehdokasta.
Edustajakokokouksen äänestyksessä kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, jos kukaan ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä.
Ehdokkaat uskovat Pardian kasvavan
Niko Simola työskentelee tällä hetkellä Pardian neuvottelupäällikkönä, Heikki Tuominen TTT:n puheenjohtajana ja Mika Nygård Helsingin Poliisien Yhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen Poliisijärjestöjen Liiton hallituksessa ja työvaliokunnassa.
Kaikki puheenjohtajaehdokkaat uskovat, että Pardia voi kasvaa tulevaisuudessa. Näkemykset kasvavista aloista kuitenkin vaihtelevat.
– Jos Pardia kasvattaa omaa rooliaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, se sektori kasvaa varmasti myös meillä, Nygård toteaa Pardian nettisivujen haastattelussa.
Simola ja Tuomien uskovat järjestön mahdollisuuksiin yksityisellä sektorilla.
– Esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n yhtiöittämisestä puhutaan, jolloin yksityissektori kasvaa, Tuominen sanoo.
Jatkossa Suomessa on 1-3 keskusjärjestöä
Kun ehdokkailta kysyttiin, kuinka monta keskusjärjestöä Suomessa on kymmenen vuoden kuluttua, Nygård totesi, että järjestöjen yhdistymisiin ei ole tarvetta.
Tuominen arveli, että keskusjärjestöjä on silloin kaksi.
– Ajattelemisen arvoinen malli olisivat erilliset yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajakeskusjärjestöt.
Simolan mielestä kolmen järjestön malli on nykyisellään hyvä, mutta kymmenen vuoden päästä riittäisi yksi palkansaajien keskusjärjestö.
– Olen tässä ehkä vähän idealisti, mutta toisaalta myös työnantajat ovat yhdistyneet ja löytäneet yhteisen linjan. Mikseivät palkansaajatkin pystyisi tekemään samaa?
uutiskirje 
