– Ensimmäiset ministeriöiden esitykset kuntien tehtävien ja toimintaa ohjaavien normien vähentämiseksi eivät riitä vähentämään menoja tavoitellun miljardin euron edestä, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Porissa tiistaina.
Hän pitää tärkeänä, että talouspoliittinen ministerivaliokunta pyysi ministeriötä täydentämään esityksiään kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi.
Hallitus linjasi budjettiriihessään kuntatalouden tervehdyttämiseksi tarkoitetun toimintaohjelman, jolla on tarkoitus vähentää kuntien tehtäviä ja toimintaa ohjaavia normeja siten, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot vuonna 2017 vähenevät miljardilla eurolla.
Kietäväisen mukaan linjaus oli välttämätön ja historiallinen.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun hallituksen tasolla on tarkoitus merkittävässä mittakaavassa asettaa tärkeysjärjestykseen hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä sen toimivuuden varmistamiseksi, arvioi Kietäväinen.
”
Opetusministeriö lisää kustannuksia”
Kietäväinen puhui Satakunnan liiton ja Kuntaliiton järjestämässä maakuntatilaisuudessa. Hän sanoi ministeriöiden jättämiin kuntien tehtävien karsimiseen tähtääviin esityksiin sisältyvän myös yllättäviä piirteitä. Hän arvosteli etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä siirtää käytännössä kaikkien kouluasteiden, päivähoidon sekä kuntien kirjastojen valtionrahoituksen budjetointi ministeriölle.
– Ehdotus on ristiriidassa sen kanssa, että esiopetuksen ja peruskoulutuksen valtionosuuksien käsittely ovat nykyisellään osa peruspalvelujen valtionosuutta, millä tavoitellaan kokonaisvaltaista tarkastelua yli sektorirajojen. Muutos merkitsisi taka-askelta valtionosuusuudistuksessa, sanoi Kietäväinen.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen tekee erikoiseksi se, että se ei vähennä, vaan lisää kustannuksia. Ehdotus lisäisi myös keskusohjausta, byrokratiaa ja uhkaa heikentää käytännössä koulutuksen järjestämistä ja sen saatavuutta sekä alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista.
Lisäkustannuksia tuleville vuosille
Kietäväisen mukaan hallituksen kunnille päättämistä tehtävien ja velvoitteiden lisäyksistä ensi ja seuraavalle vuodelle syntyvät kustannukset ylittävät tähän mennessä esitetyt säästöt.
Suurin lisäys on vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, jolla hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaan lisätään kuntien menoja 150 miljoonalla eurolla.
– Jos valtio ei lisää kuntien aktivointitoimintaan lisää rahaa ja päätösvaltaa, uhkaa loppusumma nousta olennaisesti hallituksen keväällä arvioimaan nähden. Uudistus kiristää kaikkein eniten vaikeuksissa olevien rakennemuutoskuntien asemaa. Uudistus on tehtävä siten, etteivät kuntien menot kasva, hän vaati.
Vanhempainvapaan puolitus vanhempien kesken nostanee kuntien menoja enimmillään myös 150 miljoonalla eurolla, Kietäväinen arvioi.
Oppivelvollisuuden pidentäminen lisää puolestaan kuntien menoja jopa 100 miljoonalla eurolla.
uutiskirje 
