Britannian konservatiivihallituksen säätämä laki asettaa sosiaaliturvalle katon, jota eri tukimuodot eivät yhteenlaskettuna saa ylittää. Katto on yksinäiselle henkilölle 350 puntaa viikossa ja perheelle 500 puntaa (590 euroa) viikossa. Lasten lukumäärä ei vaikuta katon suuruuteen.
Aivan kaikkia tukimuotoja ei lasketa kattoon. Esimerkiksi tietyt vammaisille ja sotilasperheille maksettavat tuet ovat sen ulkopuolella.
Katto astui huhtikuussa voimaan neljässä kokeilukunnassa. Elokuun puolivälistä lähtien se on kattanut koko Britannian lukuunottamatta Pohjois-Irlantia.
Sosiaaliturvan katto ei ole ”kannustanut” työllistymään.
Katon piirissä koko maassa on noin 40 000 kotitaloutta, joista puolet Suur-Lontoossa.
Hallitus on mainostanut katon säästävän verovaroja ja kannustavan työttömiä työllistymään.
Tällä viikolla julkistettiin tulokset ensimmäisestä asiaa koskevasta tutkimuksesta. Sen mukaan mikään hallituksen tavoitteista ei ole toteutunut.
Syrjäytyneet kärsivät
Tutkimus selvitti tilannetta yhdessä neljästä pilottikunnasta, Suur-Lontoon pohjoisosassa sijaitsevassa Haringeyssa.
Katto on kyllä vähentänyt Haringeyssa maksettavia tukia 60 000 punnalla viikossa. Prosentuaalisesti säästö on kuitenkin vain 1 prosentti tukirahoista.
Mutta Haringeyn kunnan menot meikäläistä toimeentulotukea vastaaviin avustuksiin kasvoivat 55 000 punnalla viikossa. Kunnan sosiaalimenot siis kasvoivat lähes samalla summalla minkä valtio säästää.
Haringeyssa on 98 000 kotitaloutta. Niistä katon piirissä on 747. Kolmasosalla näistä talouksista on vähintään neljä lasta.
Tutkimuksen mukaan kunnan työttömistä vain 74 on saanut töitä katon alkamisen jälkeen. Hekin olivat jo valmiiksi ”työmarkkinoiden kynnyksellä”.
Yleisimmin perheiden tuet pienenivät 50–200 punnalla. Samaan aikaan katon kanssa astui voimaan myös muita sosiaaliturvan muutoksia.
Haastattelujen perusteella tutkijat totesivat, että eniten katosta kärsivät jo valmiiksi syrjäytyneet.
Raja vielä alemmaksi?
Haringeyn valtuuston puheenjohtaja Claire Kober sanoo Guardian-lehdessä, että tutkimus vahvistaa hänen pelkonsa: sosiaaliturvan katto ei vastaa todellisiin ongelmiin, joita ovat työpaikkojen, koulutuksen sekä kohtuuhintaisen asumisen ja lastenhoidon puute.
Hallituksen toive siitä, että katon kohteeksi joutuneet perheet voisivat neuvotella vuokranantajan kanssa vuokransa alentamisesta, ei ole toteutunut.
Tutkimuksen tehnyt CIH-instituutti totesi kuitenkin, etteivät pahimmat uhkakuvat vuokralaisten joukkoirtisanomisista ole toteutuneet. Ilo voi olla lyhytaikainen, sillä monien vuokra maksetaan nyt toimeentulotuesta. Kun siinä tulee raja täyteen, voi edessä olla kodittomuus.
CIH:n johtaja Grainia Long toteaa laitoksen tiedotteessa, että hallituksen tiettävästi harkitsema katon pudottaminen vieläkin alemmaksi olisi hyvin vaarallista, jos ei samalla sitouduta tukemaan työllistämistä ja lasten päivähoidon rahoitusta.
Oppositiossa oleva työväenpuolue on ilmoittanut kannattavansa sosiaaliturvakattoa periaatteessa, mutta se haluaisi porrastaa sen alueellisten elinkustannuserojen mukaan.
Linkki CIH:n tutkimustiedotteeseen: www.cih.org/news-article/display/vpathDCR/templatedata/cih/news-article/data/Benefit_cap_struggling_to_meet_its_aims_CIH_research_shows
uutiskirje 
