Ympäristöjärjestö WWF Suomi kannattaa neljän uuden kansallispuiston perustamista. Ne voisivat järjestön mukaan osaltaan turvata suomalaisen luonnon monimuotoisuutta.
Selvitykset Olvassuon, Teijon, Etelä-Konneveden ja Käsivarren kansallispuistojen perustamisedellytyksistä ovat syksyn aikana lausuntokierroksella. Selvitysten ja lausuntojen perusteella ympäristöministeri ja hallitus ratkaisevat, ryhdytäänkö lakiesityksiä uusista kansallispuistoista valmistelemaan.
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta toteaa Suomen olevan sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä. Suojellun pinta-alan kasvattaminen on tässä avainasemassa.
– Suojelualueverkostossa on paljon kehittämistä, jotta se turvaisi Suomen luonnon kirjon niin lajien kuin luontotyyppien osalta. Valmistelussa olevat kansallispuistot täydentäisivät tätä verkostoa erinomaisesti.
Teijosta 1100 hehtaaria
Teijon kansallispuisto Varsinais-Suomessa toisi suojelun piiriin yli 1100 hehtaaria nykyisiä valtion talousmetsiä.
Kansallispuiston perustaminen nykyisen retkeilyalueen tilalle olisi WWF:n mukaan merkittävä parannus nimenomaan metsäluonnon suojelun kannalta, koska retkeilyalueella harjoitettava metsien talouskäyttö loppuisi ja niiden luonnontilaistuminen alkaisi.
Etelä-Suomi tarvitsee Tolvasen mukaan Teijon kaltaisia laajoja, yhtenäisiä suojelualueita turvaamaan alkuperäisluonnon selviytymistä myös tiheään asutuilla seuduilla.
Käsivarresta suurtunturit
Käsivarren kansallispuistoksi WWF kannattaa Metsähallituksen esittämää laajempaa, noin 660 neliökilometrin aluetta, joka käsittäisi luonto- ja maisema-arvoiltaan Käsivarren arvokkaimmat osat eli Saanan ympäristöineen ja koko suurtunturialueen.
Käsivarsi on Suomen ainoa suurtunturialue ja maisemiltaan ainutlaatuinen.
Esitetyssä puistossa on myös eliölajistoltaan poikkeuksellisen arvokkaita kalkkiperäisiä alueita. WWF uskoo, että alueelle tärkeän matkailuelinkeinon tarpeet voidaan hyvin ottaa huomioon kansallispuiston perustamissäädöksissä.
Vanhoja metsiä ja reheviä soita
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajalla sijaitseva Etelä-Konneveden kansallispuiston suunnittelualue koostuu erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluvista alueista. Talousmetsäkäytössä olevia alueita siihen ei sisälly. Alueen luontoarvot perustuvat erämaiseen jylhään maisemaan, järven merkitykseen linnuston pesimä- ja levähdysalueena, vanhoihin metsiin ja lehtoihin.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla sijaitseva Olvassuo puolestaan täydentäisi WWF:n mukaan kansallispuistoverkostoa suovaltaisten alueiden osalta. Olvassuon alue on poikkeuksellisen laaja, erämainen ja eheä aapasuo-, metsä- ja jokiluontokokonaisuus. Erityisen arvokkaan alueesta tekee erilaisten rehevien soiden runsaus.
uutiskirje 
