Tutkijoiden sekä Suomen ja Ruotsin kannat Itämeren lohikiintiöistä poikkeavat EU:n näkemyksestä. Kiintiöt ovat jälleen merkittävästi tutkijoiden suositusta korkeampia.
Suomi ja Ruotsi ajoivat pienempää lohikiintiötä, joka olisi ollut lähempänä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suositusta. Euroopan komission alkuperäisestä esityksestä, 108 000 lohesta, leikattiin kuitenkin lopulta pois vain kaksi prosenttia eli 105 800:aan. ICES:n tutkimustietoon perustuva suositus on 78 000 lohta.
EU:n maatalous- ja kalastusministerit neuvottelivat ensi vuoden lohenkalastuskiintiöksi Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle noin 106 000 lohta. Suomenlahden kiintiötä puolestaan pienennettiin 15 prosentilla edellisvuodesta noin 13 000 loheen.
– On hienoa, että Suomen eduskunta ja hallitus halusivat selvästi alempaa kiintiötä. Valitettavasti tämä ei taaskaan riittänyt. Suomessa on käytetty paljon aikaa ja energiaa siihen, että kansallinen kantamme on saatu lähemmäs tutkijoiden suosituksia.
– Onkohan niin, että kiintiöt sovitaan ministereiden kesken etukäteen ennen kansallista konsultaatiota, ja esimerkiksi Suomessa tehtyjä vastuullisia päätöksiä kestävästä lohikiintiöstä ei siksi oteta huomioon EU-tason päätöksenteossa, pohtii suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta.
– Jos Suomi ja Ruotsi Itämeren lohen merkittävimpinä kutuvaltioina ovat sitä mieltä, että kiintiöitä pitää leikata, niiden ääntä tulee voimakkaammin kuunnella”, Ovaska jatkaa.
Vaikka Itämeren lohikannoissa on joillakin alueilla havaittu elpymisen merkkejä, niiden tila on WWF:n mukaan edelleen kokonaisuudessaan heikko.
– Itämeren lohta on jatkuvasti ylikalastettu, ja vain muutamat yhteensä 30 lohikannasta ovat saavuttaneet tai saavuttamassa kannan pitkäaikaiseen toipumiseen vaadittavan minimitason”, Ovaska muistuttaa.
uutiskirje 
