Etiopian suurpato on kirous asukkaille

Kun Gibe III valmistuu Etiopiassa 2015, se on 243 metrillään Afrikan korkein ja maailman neljänneksi suurin pato. Sähköä riittää silloin Keniaankin, mutta jokivarren asukkaiden elämä vain kovenee.

Omonlaaksossa ja joen vaikutusalueella Kenian Turkanajärvellä elää 15 pääosin paimentolaiselämää viettävää heimoa. Noin 1,5 miljoonaa ihmistä kärsii padosta pakkomuuton tai uhkaavan ruokapulan kautta.

Omon vuotuinen tulva on ollut elintärkeä kuivan seudun heimoille, jotka hyödyntävät vesijättömaita maissin ja muiden ruokakasvien viljelyssä.

Etiopian hallitus on päättänyt siirtää muun muassa mursiheimon toisaalle. Tilalle tulee valtavia sokeriruokoviljelmiä.

Pellot ulkomaalaisille

– Maamme on kuulemma nyt yksityisomaisuutta. Meidät häädetään seudulle, jolla ei ole vettä, ruohoa eikä viljelykasveja, eräs mursien vanhin kertoo. Siirron vastustaminen vie hänen mukaansa putkaan.

– Meitä käsketään myymään karjamme ja luopumaan perinteisistä asuistamme. Karja ja paimentolaiselämä ovat kuitenkin murseille kaikki kaikessa, hän jatkaa.

Omonlaaksosta tulee kaupallinen viljelyalue, joka ottaa kasteluvetensä yli 200 neliökilometrin patoaltaasta. Malesialaiset, intialaiset ja muut ulkomaiset yhtiöt ovat jo varanneet 445 000 hehtaaria sokerin, biopolttoaineen ja ruokakasvien viljelyyn.

– Gibe III pahentaa haavoittuvimman väestön köyhyyttä. Valtio luo uuden sisäisten pakolaisten luokan, joka ei pysty elättämään itseään, International Rivers -järjestön Lori Pattinger soimaa.

Kasvua vedestä

Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki ovat mukana rahoittamassa voimalinjaa, joka voi siirtää 2 000 megawattia sähköä Etiopiasta Keniaan.

Yli 86 miljoonan asukkaan Etiopia on Afrikan toiseksi runsasväkisin valtio ja sen nopeimmin kasvavia talouksia. Sähköä sai vuonna 2010 vain 17 prosenttia etiopialaisista, Maailmanpankki tilastoi.

Pääministeri Hailemariam Desalegn uskoo, että maan talouskasvu pysyy 11 prosentissa 2014. Maan viisivuotissuunnitelma nojaa vesivaroihin, jotka voidaan valjastaa jauhamaan jopa 45 000 megawattia sähköä.

Etiopian lukuisat patohankkeet huolettavat naapurimaita, varsinkin Egyptiä, joka pelkää menettävänsä osan Niilin vesistä.

Sähköä kaikille

Etiopian kuusi patoa tuottavat vasta 2 000 megawattia, mutta tavoitteena on sähköistää koko maa vuoteen 2018 mennessä.

– Vähennämme fossiilisten polttoaineiden aiheuttamaa ilmastoriskiä ja suitsimme metsätuhoja, Etiopian sähköyhtiön johtaja Miheret Debebe kehuu.

World Water Council -järjestön puheenjohtaja Ben Braga painottaa, että yhteentörmäykset pitäisi torjua jo patohankkeiden suunnittelussa. Hän penää parempia korvausjärjestelmiä jakamaan hyödyt tasaisemmin.