Eläkeikäkeskustelu käynnistyy jälleen täysillä, kun eläkeuudistusta pohtiva työryhmä aloittaa joulukuussa työnsä.
Yhteisesti hyväksytty tavoite on saada eläköitymisikä nousemaan 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtama asiantuntijatyöryhmä laski, että nykyvauhdilla tavoitteesta jäädään vuosi jälkeen.
Suurin ongelma on, että todellinen eläköitymisikä on noussut liian hitaasti väestön ikääntymiseen verrattuna. Monissa Euroopan maissa yleistä eläkeikää on viime aikoina korotettu 67 ikävuoteen, tosin siirtymäaikojen jälkeen.
Työryhmän asialistalla on koko eläkejärjestelmä ja sen rahoitus. Osapuolet pitävät järjestelmää perusteeltaan terveenä.
Erimielisyyttä on, otetaanko neuvotteluihin mukaan myös työurien pidentämiskeinot. Palkansaajapuolen mukaan ne vaikuttavat olennaisesti eläköitymisikään.
Nuortenkin eläkkeet turvattava
SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen muistuttaa, että tulevillekin polville pitää turvata nykyisenkaltainen eläketaso.
– Nuorille pitää taata, että hekin pääsevät eläkkeelle ja että eläkejärjestelmä säilyy heillekin.
Koko palkansaajakentässä painotetaan työurien pidentämistä ensi sijassa työelämän joustoilla ja työllisyyttä lisäämällä. Ehyet työurat turvaavat eläkkeiden rahoitukset ja palkansaajien eläkekertymät.
SAK:n mukaan työelämän pitää joustaa myös työntekijän tarpeiden mukaan. Perhesyistä pitäisi voida sopia esimerkiksi määräaikaisesti lyhemmästä työpäivästä.
Koska kaikissa töissä eivätkä kaikki henkilöt jaksa eläkeikään saakka, varhaiseläkkeet pitää SAK:n mukaan säilyttää.
– Edelleen 15–20 prosenttia palkansaajista tekee ruumiillisesti raskasta työtä, eikä kyse ole vain miehistä, vaan myös hoitotyötä tekevistä naisista, Kallinen huomauttaa.
Jos varhaiseläkkeet poistetaan, työkykynsä menettänyt putoaa ennen pitkää toimeentulotuen varaan.
Osa-aikaeläke pitää säilyttää
STTK:n edunvalvontajohtajan Minna Helteen mukaan palkansaajapuoli haluaa säilyttää osa-aikaeläkkeen, jota työnantajapuolella on esitetty poistettavaksi.
– Tarvitsemme työelämään lisää joustoelementtejä, jotta työssä jaksetaan pidempään. Niitä ei ole syytä vähentää, hän painottaa.
Lisää työvuosia työuralle saadaan STTK:n mukaan lisäämällä muun muassa osatyökykyisten työmahdollisuuksia sekä joustoa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
– Tekniset kysymykset eivät ratkaise. Eläköitymisikään vaikuttaa enemmän se, että työnantaja tarjoaa ikääntyville töitä ja että näillä on riittävästi koulutusta, osaamista ja työkykyä.
Akava on painottanut yhtenä joustokeinona työaikapankkeja.
Koko paketti puitavana
Eläketyöryhmän tarkastelun alla ovat työeläkkeiden ohella perhe-eläkkeet, sairauseläke, yli 58-vuotiaiden työttömyysturvan lisäpäivät ja osa-aikaeläke.
Työnantajajärjestöissä on halukuutta korottaa yleistä eläkeikää. Palkansaajapuolella on uskoa, että eläkkeellejäämisikä nousee nykyisenkin eläkejärjestelmän myötä ikäkertoimien takia.
Neuvotteluryhmään tulee näillä näkymin kuusi henkilöä ja sihteeri. Työnantajapuolelta neuvotteluihin osallistuu myös julkinen sektori, vaikka kyse on vasta yksityisen sektorin työeläkkeistä. Edellisen, vuoden 2005, eläkeuudistuksen muutokset ulotettiin myöhemmin julkiselle sektorille.
lehti 