TEKIJÄT
Kaapo Ijas toimii Taide-yliopiston sinfoniaorkesteri Arts Orchestran taiteellisena johtajana. Hän opiskelee Sibelius-Akatemiassa johtamisaineita mm. Jorma Panulan, Atso Almilan ja Peter Larsenin johdolla.
Hanna Weselius on itähelsinkiläinen valokuvan tutkija ja Koiton Laulun sopraano. Hän sijoittui kolmanneksi Gummeruksen ja Nuoren Voiman Liiton järjestämässä Suuressa runokilpailussa 2013.
Koiton Laulu on 61-vuotias helsinkiläinen sekakuoro, joka tunnetaan poliittisen laululiikkeen pioneerina ja yhteistyöstään nykysäveltäjien ja -runoilijoiden kanssa.
Vuonna 2012 Suomeen tuli 3 129 turvapaikanhakijaa ja 734 kiintiöpakolaista. Samana vuonna myönteisiä turvapaikkapäätöksiä annettiin 553, oleskelulupia 1 048 ja kielteisiä 1 738.
Pakolais- ja turvapaikkakiintiöt ovat pieniä, kriteerit tiukkoja ja myötätunto jäässä.
Mitä tapahtuu niille, jotka eivät saa turvapaikkaa? Ja mitä niille, jotka saavat – minkälainen turvapaikka Suomi on?
Tätä tutkii uunituore kuoroteos Turvapaikka. Sen tekstit on kirjoittanut Hanna Weselius ja säveltänyt Kaapo Ijas.
Teoksen kantaesittää Koiton Laulu -kuoro yhdessä Taideyliopiston opiskelijoiden sinfoniaorkesterin kanssa.
Kauniita ja karuja kuvia
Vuoden 2013 alusta Koiton Laulua johtanut, aiemmin lähinnä instrumentaalimusiikin kanssa työskennellyt Kaapo Ijas pitää tekstivetoisen teoksen työstämistä kiinnostavana.
– Kuorosävellyksissä teksti antaa suuntaa paitsi rytmille ja melodioille, myös soinnille. Moniulotteisia kielikuvia on äärettömän mielenkiintoista tavoitella juuri sointiväreillä, Ijas kuvailee.
Weseliuksen lyriikoissa Oskar Merikanto kirjoittaa nuotteja umpilumessa musta palttoo yllään ja lapset opetetaan katu-uskottaviksi panemalla heidät paljain jaloin neulaspolulle.
– Hannan tekstit ovat täynnä kauniita, lohduttomia ja karuja kuvia, jotka inspiroivat säveltämään heti ensilukemalta, kertoo Ijas.
Kantaatin runot on kirjoitettu talvella Helsingin itäisessä lähiössä. Ne pohjautuvat kuultuihin, lehdistä luettuihin tai televisiosta nähtyihin kohtauksiin.
Laulun on saanut esimerkiksi satakieli, joka matkusti irakilaisperheen mukana Damaskoksesta lempääläiseen rivitaloon. Toiseen lauluun tallentuu hetki, jolloin hengitys höyryää pakkasessa, eikä kukaan ole asemalla vastassa.
”Olen tullu junalla kaukaa
ja johonki sinun pitää minut laittaa.”
Kale, Jorma ja Shakespeare
Todellisten tarinoiden lisäksi kantaatin teksteissä viitataan muun muassa William Shakespeareen. Sonetissaan numero 116 Shakespeare kuvaa rakkautta ikuisesti lujaksi merkiksi, tähdeksi eksyneille laivoille.
”Jos tässä erehdyn ja minulle se todistetaan,
en kirjoittanut mitään, ei rakastanut kukaan.”
Hanna Weseliuksen Sonetti numero nollassa ikkunasta näkyvät tähdet ovat lähtevän koneen valoja.
”Me seistiin pysäkillä hiljaa.
Ei näkyny ketään, ei oottanu kukaan.”
Turvapaikka-kantaatin lisäksi konsertissa kuullaan kantaesityksenä myös Tapani Länsiön sarja Kolme Hotakaista sekakuorolle. Siinä Koiton Laulun sävellyskilpailun voittajateos Jorma on saanut rinnalleen kaksi uutta, niin ikään kirjailija Kari Hotakaisen teksteihin sävellettyä kuoroteosta.
Laulujen kertojina toimivat Jorman lisäksi kaivoon pudotettu Kale ja taksin perässä rakkauttaan ruikuttava mies.
Koiton Laulu & Arts Orchestra: Turvapaikka la 14.12. klo 19, Helsingin konservatorion sali, Ruoholahdentori 6. Liput ovelta ja Tiketistä.
TEKIJÄT
Kaapo Ijas toimii Taide-yliopiston sinfoniaorkesteri Arts Orchestran taiteellisena johtajana. Hän opiskelee Sibelius-Akatemiassa johtamisaineita mm. Jorma Panulan, Atso Almilan ja Peter Larsenin johdolla.
Hanna Weselius on itähelsinkiläinen valokuvan tutkija ja Koiton Laulun sopraano. Hän sijoittui kolmanneksi Gummeruksen ja Nuoren Voiman Liiton järjestämässä Suuressa runokilpailussa 2013.
Koiton Laulu on 61-vuotias helsinkiläinen sekakuoro, joka tunnetaan poliittisen laululiikkeen pioneerina ja yhteistyöstään nykysäveltäjien ja -runoilijoiden kanssa.
lehti 