Suurin muutos on omavastuuajan lyheneminen viiteen päivään. Kahden päivän vähennys tuo työttömäksi jäävälle keskimäärin 120 euron lisäyksen tuloihin. Eniten muutoksesta hyötyvät usein työttömäksi jäävät silpputyöläiset.
Ansioturvan työssäoloehto ja työttömyyskassan jäsenyysehto lyhenevät kuuteen kuukauteen nykyisestä kahdeksasta.
Ansiopäivärahaan tulee 300 euron suojaosa. Työtön saa tienata enintään 300 euroa kuukaudessa päivärahan vähentymättä.
Ns. lisäpäiväoikeus laajenee koskemaan vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneitä. Heille voidaan maksaa ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä aina 65-vuotiaaksi asti.
Edellytyksenä on, että henkilö on täyttänyt 61 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä ja hänellä on vähintään viiden vuoden työhistoria viimeisten 20 ajalta.
Pidempi ansioturva edellyttää jatkossa pidempää työuraa. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto on jatkossa 400 päivää, kun se muutoin on 500 päivää.
Aktiivitoimista kieltäytyminen tai niiden keskeyttäminen ilman pätevää syytä lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa 100 päivällä.
Lääkekatto laskee
Lääkekatto laskee 610 euroon. Vuonna 2013 lääkekatto eli lääkekustannusten omavastuuosuus oli 670 euroa. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään ainoastaan 1,50 euroa ostokertaa kohti.
Ajokorttilakia rukataan taas
Ajokorttilaki muuttuu jälleen. Edellinen muutos astui voimaan vuosi sitten.
Vuodenvaihteen jälkeen kuljettajatutkintoon tähtäävän perusopetuksen voi antaa kokonaisuudessaan opetusluvalla.
Opetuslupaopettaja ja -oppilas eivät tarvitse jatkossa yhteisopetusta autokoulussa.
Vuoden alusta voidaan antaa enintään kolme opetuslupaa muun kuin lähisukulaisen tai huollettavan opetusta varten. Perheen sisällä annettavien opetuslupien määrää ei rajoiteta.
Muutokset koskevat B-luokan ajokortin perusvaiheen opetusta. Harjoitteluvaiheen ja syventävän vaiheen opetus tapahtuu jatkossakin autokoulussa. Opetusluvalla niitä voidaan antaa, jos opettajalla on ajokorttilain mukainen liikenneopetuslupa.
Ajo-opetukseen käytettävän ajoneuvon hyväksymisvaatimukset muuttuvat. Muutoskatsastus vaaditaan vain, jos opetusajoneuvossa pitää olla ajonhallintalaitteet opettajaa varten. Käytännössä muutos koskee mopojen ja moottoripyörien muutoskatsastusta.
Sisäministeriö ilman asiaa
Sisäasiainministeriön nimi muuttuu vuoden vaihteessa sisäministeriöksi. Samalla sisäasiainministeristä tulee sisäministeri.
Passin hinta laskee vuoden alussa 48 euroon nykyisestä 52 eurosta.
Kunnat selvittävät liitoksia
Kaikkiaan 250 kuntaa on ilmoittanut selvittävänsä kuntaliitoksia. Vastaavasti 41 kuntaa on ilmoittanut, etteivät ne aio ryhtyä selvittämään kuntien yhdistämistä.
Heinäkuussa voimaan astunut kuntarakennelaki edellyttää selvittämään yhdistymistä, mikäli yksikin lain säätämistä selvitysperusteista täyttyy. Perusteet ovat palveluiden edellyttämä 20 000 asukkaan väestöpohja, kunnan taloudellinen tilanne ja työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet.
Ammattikorkeakouluja karsitaan
Valtioneuvosto on myöntänyt toimiluvat yhteensä 24 ammattikorkeakoulun toimintaan ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille.
Toimilupaprosessin myötä ammattikorkeakoulujen toimintapaikkakuntien määrä vähenee alle 50 paikkakuntaan. Vuonna 2010 ammattikorkeakoulujen toimipaikkakuntia oli 62.
Uutena ammattikorkeakouluna toimintansa aloittaa Lapin ammattikorkeakoulu, joka on syntynyt Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhdistyessä.
Vainoaminen kielletty
Rikoslakiin lisätty vainoamisen kieltävä rangaistussääntö tulee voimaan vuoden alussa. Myös viestintärauhan rikkomisesta tulee rangaistava teko.
Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se aiheuttaa vainotussa pelkoa ja ahdistusta.
Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos. Syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka asianomistaja ei rangaistusta vaatisi. Tuomio voi olla sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Viestintärauhan rikkominen on kyseessä, jos lähettää häirintätarkoituksessa toistuvasti viestejä tai soittelee aiheuttamalla kohteelle huomattavaa häiriötä tai haittaa.
Viestintärauhan rikkominen on asianomistajarikos. Rangaistus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
lehti 