Joka kolmas työssä käyvä suomalainen on alkoholin riskikäyttäjä. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan, Leena Hirvosen mukaan haitat ja ongelmat näkyvät monella työpaikalla jokapäiväisessä arjessa.
Vuoden lopussa päättyvässä kolmivuotisessa alkoholihaitat hallintaan (AHA) -hankkeessa todettiin, että työpaikoilta puuttuu tietoa ja taitoa alkoholiasioissa.
– Tämä on pitkäjänteistä toimintaa, koska työpaikkojen käytäntöjä pitää muuttaa.
Hirvosen mukaan ongelmana on esimerkiksi, että kaikilla työpaikoilla ei ole edes päihdeohjelmaa.
– Työpaikan päihdeohjelma voikin käytännössä olla vain hoitoonohjaussopimus.
Hirvosen mielestä päihdeohjelma kuuluu jokaiselle työpaikalle.
– Se voisi olla osa työsuojeluohjelmaa, joka on pakollinen.
Hirvonen pitää tärkeänä, että päihdeohjelma ei ole vain kirja työpaikan hyllyssä.
– Ohjelman pitää näkyä työpaikan arjessa. Työntekijöitä pitäisi perehdyttää jo työhön tullessa siihen, mitkä ovat meidän talomme käytännöt alkoholi- ja päihdeasioissa.
Jonkun pitäisi kysyä
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä hyödynnetään kyllä työpaikkaselvityksiä ja riskien kartoitusta. Tieto työpaikan alkoholihaitoista ei ole kuulunut näihin selvityksiin.
– Sen ei ehkä vain ole katsottu kuuluvan selvitettäviin asioihin, koska alkoholia käytetään yksityisellä ajalla. Monissa työyhteisöissä vallitsee kuitenkin kostea kulttuuri, Hirvonen sanoo.
Hänen mielestään on tärkeää ottaa puheeksi, jos työntekijä näyttää väsyneeltä ja myöhästelee jatkuvasti. Päihdeasioissa on monesti niin, että kun aletaan epäillä, tilanne on jatkunut jo pitkään.
– Esimies voisi esimerkiksi kehityskeskusteluissa kysyä työntekijältä, onko työpaikalla hänen mielestään näkyvissä alkoholista johtuvia työturvallisuushaittoja ja -riskejä.
Esimiehen ei tarvitse kysyä suoraan työntekijän omasta alkoholinkäytöstä. Silloin ihmiset uskaltavat helpommin kertoa epäilyistään.
Työpaikoilla ei kuitenkaan yleensä kysellä näitä asioita.
– Ne vain pullahtavat esiin. Sitten ajatellaan, että kaikkihan ongelman tiesivät. Sen jälkeen uskotaan, että jotenkin se hoidetaan, mutta kukaan ei tiedä, mitä ja miten on hoidettu.
Työpaikalle tarvitaan päihdetyöryhmä ja koulutusta
AHA-hankkeen loppuseminaarissa joulukuun puolivälissä pohdittiin, mistä hyvä alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla on tehty. Hirvosen mielestä yritykseen tarvitaan oma päihdeohjelma ja tiedottamista siitä, miten ohjelma liittyy oman työpaikkamme käytäntöihin.
– Pitää opetella keskustelemaan alkoholista asiallisesti. Esimiehiä pitää kouluttaa, koska heidän vastuullaan on, missä kunnossa töissä ollaan.
Hirvosen mukaan koulutuksen avulla tieto ja taidot lisääntyvät, mikä parantaa yhteisöllisyyttä. Tämä heijastuu ilmapiiriin, työhyvinvointiin ja työkykyyn.
Jokaisella työpaikalla pitäisi Hirvosen mukaan olla myös päihdetyöryhmä, joka pohtii tilannetta vuosittain.
– Siellä katsotaan, miten meillä on mennyt ja mitä voisimme näiden asioiden kanssa tehdä. Samalla päihdeohjelmaa voidaan päivittää.
Päihdetyöryhmää vetää yrityksen johto. Hirvosen mukaan ryhmään pitäisi ottaa myös esimiesten ja työntekijöiden edustajat sekä työterveyshoitaja.
Ehkäisevässä työssä on esteitä
Työterveyslaitoksen tutkija Marketta Kivistö pohti loppuseminaarissa, mitä esteitä ehkäisevän työn viemisessä työpaikoille on.
Hänen mukaansa suurin ongelma on puhumisen ja puuttumisen vaikeus. Myös työkaverin suojelu ja liian myöhäinen puuttuminen nousivat esiin.
Esteinä ovat myös heikko haittojen käsittely, epäselvät vastuut, johtamisen ja kontrollin heikkous sekä huonot henkilösuhteet.
lehti 