– Puola oli aloitteellinen. Kaliningradissa asuu 1,4 miljoonaa ihmistä. Rajan molemmin puolin asuu 2,8 miljoonaa ihmistä. Kumpikin maa hyötyy viisumivapaudesta, Lukasz Kulesa Puolan ulkopoliittisesta instituutista kertoo.
Rajan yli liikkuu viikoittain 160 000 työntekijää.
Kun viisumivapaus alkoi, rikollisuuden pelättiin lisääntyvän. Näin ei kuitenkaan käynyt. Venäläisten ostosmatkailu sen sijaan kasvoi huimasti.
– Toinen pelko oli, että venäläiset siirtyvät Puolan kautta muualle Euroopan unioniin, Kulesa sanoo.
Matkustusrajoituksia noudatetaan hyvin.
– Tosin muutama henkilö on onnistunut matkustamaan Saksaan saakka ja hakenut sieltä turvapaikkaa.
Euroopan unionilta saatu poikkeuslupa viisumipakkoon on harvinainen. Vastaava erityisjärjestely on myös Norjan ja Venäjän välillä Kirkkoniemessä.
Suomessa samankaltainen järjestely kolminkertaistaisi venäläisten matkailijoiden täällä käyttämän rahamäärän, todetaan alkusyksystä valmistuneessa selvityksessä. Viime vuonna venäläiset matkailijat käyttivät Suomessa 1 154 miljoonaa euroa.
Samalla tosin Suomen Pietarin ja Moskovan suurlähetystöjen viisumitulot, noin 20 miljoonaa euroa valtiolle jäisivät saamatta.
Suomi pysyisi venäläisten matkailukärjessä
Venäjä vauraus ja turvallisuus ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka venäläisten kiinnostus kesäasuntojen hankkimiseen Itä- ja Kaakkois-Suomesta ei ole hiipunut, Suomen kiinnostus saattaa hävitä, mikäli venäläiset saisivat viisumivapauden koko EU:n alueelle.
Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtaja Matti Viialainen luottaa, että Suomi selviäisi koventuneessa kilpailussa.
Joulukuun 17. päivä ylitettiin 10 miljoonan venäläisen matkailijan raja tälle vuodelle. Neljä viidestä matkailijasta saapui Suomeen Kaakonkulman rajanylityspaikkojen kautta, Nuijamaalta Imatralle.
– Meillä on hyvät palvelut ja infra kunnossa. Jos tulee lisää kilpailua, meidän pitää parantaa juoksua.
Viialainen huomauttaa, että Pietarin alueella asuu 6-7 miljoonaa ihmistä ja Viipurissa 80 000 asukasta.
– Kyllä Etelä-Karjala ja Kaakkois-Suomi ovat sellainen kultasuoni, että siihen kannattaa satsata.
Ensin vuoden tai kahden viisumit
Ensimmäinen askel voisi Viialaisen mukaan olla pitkien 1-2 vuoden viisumien myöntäminen tavallisille matkailijoille.
– Nyt tämä on molemmin puolin vain eliitin etuoikeus, hän toteaa.
Pitkillä viisumeilla saataisiin hänen mukaansa myös Saimaan kanavaliikenteeseen uutta voimaa.
– Ennen kuin varsinainen viisumivapaus alkaa, meidän pitää saada rajanylityspaikkojen tiet ja infra kuntoon. Ylityksiin ei saisi kulua niin kauan aikaa kuin nyt.
lehti 