Alzheimerin tauti on merkittävin tauti alle 65-vuotiailla muistipotilailla, joita Suomessa on 7 000–10 000, kertoi tutkimusjohtaja Merja Hallikainen Lääkäripäivillä.
Itä-Suomen Yliopistossa tutkijana työskentelevän Hallikaisen mukaan työikäisen Alzheimeriin liittyy useita erityishaasteita iäkkäämpiin potilaisiin verrattuna.
Taudin varhainen havaitseminen on tärkeätä. Se ei kuitenkaan ole helppoa, koska potilaan kokemat oireet saatetaan tulkita muuksi kuin Alzheimeristä johtuviksi – esimerkiksi masennuksesta tai työuupumuksesta johtuviksi. Tällöin itse Alzheimerin tauti saattaa jäädä piiloon
Alzheimerin lääkehoidosta ja kuntoutuksesta on eniten hyötyä silloin, kun ne aloitetaan mahdollisimman varhain. Diagnoosin viivästyminen voi haitata hoidon onnistumista.
Alzheimerin tauti voi alkaa muillakin kuin muistioireilla. Tällaisia ovat muun muassa vaikeudet hahmottaa nähtyä, vaikeudet kielellisissä toiminnoissa ja puheilmaisussa sekä muutokset käytöksessä.
Tällöin puhutaan epätyypillisestä Alzheimerin taudista. Siihen liittyy se, että potilas pitää omaa tilaansa pitkään normaalina.
Sairauden alkuvaiheessa käytännön ongelmia voivat olla vaikkapa vaikeus tunnistaa tuttujakin ihmisiä, hankaluudet liikennetilanteiden hahmottamisessa sekä epävarmuus liikkua kohtalaisen tutuissakin paikoissa.
Lääkkeet vain osa hoitoa
Hallikainen muistuttaa työterveyshuollon vastuusta. Se on avainasemassa sairauksien tunnistamisessa, epäilyn herättämisessä ja seulonnassa. Lisätutkimuksia tehdään erikoissairaanhoidon neurologisissa tai psykiatrisissa yksiköissä, joissa on hyvät välineet oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi.
Alzheimerin taudin hoidoiksi ovat vakiintuneet potilaan toimintakyvyn heikkenemistä ja käytösoireita vähentävät lääkkeet.
Lääkehoito on aloitettava aina kun oireet on havaittu, mutta lääkehoito on vain osa muistisairaan hoitoa. Hallikainen pitääkin ongelmana sitä, että työikäisten Alzheimer-potilaiden kuntoutus ei ole ajan tasalla. Alle 65-vuotiaille suunnattuja tukitoimia ei ole järjestetty yhtä hyvin kuin iäkkäämmille sairastuneilla.
Tukiverkko tarpeen
Vakavan etenevän sairauden diagnoosi on aina järkytys. Se on Hallikaisen mukaan sitä suurempi, mitä nuorempana sairastuu eli mitä enemmän on menetettävää.
– Työikäisen puoliso on usein samanikäinen ja vielä työelämässä, eikä tulevaisuus omaishoitajana tunnu luontevalta.
Muistisairaus on myös työikäisenä sairastuneen omaisille iso haaste ja arkielämän jatkuminen mahdollisimman normaalina vaatii tukea ja palveluita.
Muistisairauksiin perehtyneen Hallikaisen mielestä jokaisella muistisairasperheellä tulisi olla oma tukiverkko, esimerkiksi paikallinen muistihoitaja, muistikoordinaattori tai omahoitaja ja omalääkäri.
lehti 