Peruspalvelut pienissä kunnissa valtion varoin

Valtionosuuksia 3–61 prosenttia kunnan tuloista

Kaikkiaan 28 kuntaa rahoittaa peruspalvelunsa vähintään puoliksi valtion varoin. Niistä ainoastaan yhdeksän on mukana kuntaliitoksia pohtivissa kuntajakoselvityksissä.

Kun kunnan omat toimintatuotot ja verotulot eivät riitä peruspalveluihin, avuksi tulevat valtionosuudet ja harkinnanvaraiset tuet. Sen sijaan hyvien verotuottojen kunnat joutuvat maksajan asemaan.

Pelkästään valtionosuuksia, kunnan omia toimintatuottoja ja verotuloja katsomalla Ranuan kunnan käyttötuloista 61 prosenttia tulee valtiolta. Tieto on valtiovarainministeriön taulukosta Valtionosuudet käyttötuloista kunnittain 2012.

Myös Puolangan, Vesannon ja Kärsämäen peruspalveluista 55 prosenttia tai enemmän rahoitetaan pelkästään valtionosuuksilla.

Sitä vastoin valtion osuudet peruspalveluista jäävät alle kymmeneen prosenttiin Espoossa (3 prosenttia), Kauniaisissa (5) ja Helsingissä (6). Alle 15 prosentin joukossa on lukuisa joukko Uudenmaan kuntia, mutta myös Pirkkala ja Oulu.

Yleisimmin valtionosuudet kattavat kuntien peruspalveluista 31–42 prosenttia.

”Liitos pitää nähdä investointina”

Mittava tukeutuminen valtion rahakirstuun on kunnan autonomian, itsemääräämisen, kannalta ongelmallista.

– Toisaalta Suomessa on otettu linjaksi, että isossa maassa voi asua myös harvaan asutuilla alueilla, kunnallistalouteen erikoistunut professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta sanoo.

– Valtionosuuksilla halutaan tasata kuntien eroja ja taata kuntalaisille yhtäläiset perusoikeudet.

Kunnat saavat valtionosuuksia peruspalveluihinsa sekä opetus- ja kulttuuritoimeen. Yksi osa tulee kuntien verotuottojen tasauksesta, eli hyvin verotuloja keränneet kunnat rahoittavat osaltaan huonommin verotuloja keränneiden kuntien palveluja. Kun tasausmalli luotiin, kuntien peruspalvelujen määrä oli pienempi kuin nykyisin.

Kuntaliitosten odotetaan kutistavan kuntien menoja. Vakkurin mukaan näin ei alkuun käy, vaan menot nousevat hetkellisesti.

– Täytyy muistaa, että esimerkiksi kuntien hallinnon menot ovat noin 3–4 prosenttia budjetista. Tämä on pieni asia kokonaisuuden kannalta. Parhaiten säästöjä syntyy palveluja yhdistämällä ja kehittämällä.

Vakkuri kehottaa pohtimaan kuntaliitosta pikemmin pitkän tähtäyksen investointina, joka tuo säästöjä myöhemmin palveluiden kehittyessä.

Pienten tulojen kunnat vähäväkisiä

Miltei kaikki peruspalvelunsa puolittain valtionosuuksilla rahoittavista kunnista ovat pieniä. 28 kunnan joukosta vain yksi yltää yli 5 000 asukkaan, Pudasjärvellä asui 8 620 asukasta.

Kuntajakoselvityksissä näille kunnille etsitään uutta yhteisöä. Ranuan liitosta Rovaniemeen selvitetään paraikaa. Myös Luhanka, Karvia, Pomarkku, Jämijärvi, Merikarvia, Kinnula, Polvijärvi ja Lavia ovat kuntajakoselvityksissä.

Vuoden 2015 voimaan astuvaksi suunniteltu valtionosuuksien uudistus muuttaa kuntien saamia osuuksia, koska vanhat jakoperusteet vaihtuvat toisiin.