Innovaatiorahoituskeskus Tekes päätti seitsemänvuotisen Turvallisuusohjelmansa, jonka tarkoituksena oli saada syntymään turvallisuusalan liiketoimintaa.
– Totesimme, että turvallisuusala on maailmalla kasvava ala. Kysyntä lisääntyy ja uudenlaisiin turvallisuushaasteisiin ei ole ratkaisuja, Tekesin ohjelmapäällikkö Suvi Sundquist kertoo.
Ongelmia ovat muun muassa viranomaisten tietojärjestelmien haavoittuvuus ja kriisinhallinta.
Tekes rahoitti ohjelman aikana uusia ideoita tuotteiksi. Tulokset saattavat näkyä vasta vuosien päästä.
Paitsi uusia innovaatioita, tavoitteena oli saada turvallisuusalalle uusia yrityksiä sekä isompia kokonaisuuksia.
– Suomen yritykset ovat pääosin kovin pieniä. Ne tekevät vain kapeaa osaa, Sundquist toteaa.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannuksiin nähden Suomi on markkina-alueena pieni. Siksi Tekes toivoo yritysten tuotteiden pääsevän kansainvälisille markkinoille.
Suomea terrorismi ei kosketa
Terrorismin torjunta on keskeinen huoli esimerkiksi Euroopan unionille, mutta Sundquistin mukaan olemme Suomessa onnellisessa asemassa terrorismin uhan suhteen.
– Olemme kiinnostuneempia arkipäivän turvallisuudesta.
Jokaista kansalaista koskettaa tietoturvallisuus eli cyberturvallisuus. Valtion tasolta teollisuusvakoiluun, potilastietorekistereiden ja pankkisalaisuuksien kautta kansalaisaktiivisuuteen ja nettiäänestykseen turvarakenteiden on oltava kunnossa.
– Keskeinen kysymys digitaalistuvassa yhteiskunnassa on, voinko luottaa, että tietoni eivät joudu vääriin käsiin. Miten valtio voi tarjota palveluita, että luottamus pysyisi.
Kilpailu tietotekniikan alalla on maailmanlaajuisesti kovaa. Sundquistin mukaan Suomessa luodaan enemmän uutta kuin kehittyvissä maissa.
– Suomalaiset tietoturvafirmat vakuuttavat maailmalla teknisellä osaamisellaan.
Kriisialueille täsmäapua
Kriisialueilla tarvitaan turvallisuuden lisäksi keinoja helpottaa elämää.
Suomalaisfirma on kehittänyt paperisen dokumentoinnin sijaan kännykkäsovelluksen, jolla voi kuvata esimerkiksi kriisialueen oloja ja lähettää saman tien tieto eteenpäin. Näin kohdistetaan oikein ja säästetään resursseja.
Yhdistyneet kansakunnat ostaa kriisialueille tarvikkeita sadoilla miljardeilla dollareilla vuodessa, mutta suomalaiset yritykset osallistuvat YK:n toimituksiin minimaalisesti. Kysymyksiä voi herättää myös bisneksen teko hätäalueilla, mutta materiaalista apua tarvitaan.
– Suomen profiiliin sopii hyvin olla mukana kriisinhallinnassa, Sundquist luonnehtii.
lehti 