2020-luvun ilmastotavoitteet julki ensi viikolla
Suomalainen teollisuus odottaa ensi viikkoa pelonsekaisin tuntein. Komissio julkistaa keskiviikkona esityksensä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiksi ensi vuosikymmenelle.
– Pelkona on, että pelikenttä menee vain huonompaan suuntaan ja EU tekee omaa ilmastopolitiikkaansa muusta maailmasta piittaamatta, kiteyttää teollisuuden huolen johtaja Jouni Punnonen Metsäteollisuus ry:stä.
EU:n päätökset sitovat myös Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa. Suomessa energiaintensiivisiä aloja löytyy erityisesti vientiteollisuudesta. Niitä ovat metalliteollisuus, metsäteollisuus ja kemianteollisuus.
Teollisuuden mielestä EU:n ilmastopolitiikka kaipaa selkeyttä. Sitä syntyisi, jos EU asettaisi yhden selkeän tavoitteen. Se olisi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
Keinot tavoitteeseen pääsemiseksi maiden tulisi voida valita itse, kukin omien edellytystensä mukaan. Myös ohjauskeinoja tulee Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä olla vain yksi ja se on päästökauppa.
Voimassa olevassa, vuoteen 2020 ulottuvassa ohjelmassa EU:n ilmastopolitiikan tavoitteita on kolme, ns. 20 - 20 - 20. Sen mukaan kasvihuonepäästöjä vähennetään 20 prosentilla, uusiutuvan energian osuutta lisätään 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta kasvatetaan 20 prosentilla.
EK:n Mikael Ohlströmin mukaan rinnakkaiset ja päällekkäiset tavoitteet mitätöivät toistensa tehoa ja lisäävät kustannuksia.
Ennakkotietojen mukaan komission uudessa, vuoteen 2030 ulottuvan ehdotuksessa hiilidioksidin vähentämistavoite on asettumassa 30–40 prosenttiin. Lisäksi uusiutuvan energian osuutta esitettäisiin kasvatettavaksi 24–30 prosenttiin. Komission suunnitelmista energiatehokkuuden suhteen EK ei esitä arvauksia.
EU omilla teillään
Suomalaista elinkeinoelämää häiritsee, että EU on etenemässä ilmastopolitiikassa yksipuolisesti muiden edellä. Se aiheuttaa Euroopan teollisuudelle kilpailijamaita kovemmat kustannukset.
Samalla syntyy hiilivuotoa, jossa energiaintensiivistä teollisuutta siirtyy leväperäisemmän sääntelyn maihin.
– Suuremmilla päästöillä valmistetut tuotteet kuljetetaan sitten Eurooppaan. Tämä on Euroopan ja ilmaston kannalta huono yhtälö, Ohlström sanoo.
EK:ssa huomautetaan, ettei EU voi yksin maailmaa pelastaa, sillä se osuus maailman päästöistä on vain 8 prosenttia.
EK pitää välttämättömänä, että ilmastopolitiikassa saadaan aikaan globaaleja, kaikkia koskevia sopimuksia. Toiveet kohdistuvat vuona 2015 Pariisiin kokoontuvaan ilmastokokoukseen.
Mikäli maailmanlaajuisia sopimuksia ei synny, kilpailuhaitta on EK:n mielestä kompensoitava eurooppalaiselle elinkeinoelämälle.
Esitykset puntariin
Elinkeinoelämän mielestä energia- ja ilmastonäkökohdat ovat jääneet EU:ssa ilmastokysymysten varjoon. Elinkeinoelämä katsookin, että ilmasto- ja teollisuuspolitiikan kytköksen tulee olla tiivis.
Ensi keskiviikkona komissiolta odotetaan energia- ja ilmastopolitiikan lisäksi tiedonantoa myös teollisuuspolitiikasta.
Kyseessä ovat vasta esitykset. EU-maiden päämiehet ottavat kantaa komission esityksiin maaliskuun huippukokouksessa. EU:n parlamenttiin esitykset tulevat toukokuun vaalien jälkeen alkavalla parlamenttikaudella.
uutiskirje 
