Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie arvioi, että Suomessa ollaan tietoisesti rapauttamassa yleissivistystä. Hän viittaa opetusministeriön työryhmä joulun alla luovuttamaan esitykseen lukion tuntijaon uudistamiseksi. Siinä esitetään valinnaisuutta lisättäväksi merkittävästi. Reaaliaineista vain uskonto ja terveystieto jäisivät lukiossa pakollisiksi.
– Itseäni kummeksuttaa eniten suomalaisen yleissivistyksen tietoinen rapauttaminen, Lapintie kirjoitti blogiinsa torstaina.
– Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on tasa-arvoisuus ja sillä on kyky taata kaikille hyvät lähtökohdat jatko-opintoihin. Olennaista tässä on peruskoulun ja lukion yleissivistävyys.
Hän arvioi, että lukion tuntijaon uudistamisella on valtava merkitys koko Suomen tulevaisuuden kannalta, ja vaatii siitä laajaa keskustelua.
Kristilliset ampui yli
Lapintien mielestä työryhmän esitys on syystäkin herättänyt kritiikkiä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kummeksui historian opiskelun valinnaisuutta. Kristillisdemokraatit vaativat uskonnonopetuksen lisäämisestä.
– Vaatimus on yliampuva ottaen huomioon, että pakollisia uskonnon kursseja on lukiossa jo nyt enemmän kuin esimerkiksi yhteiskuntaoppia, Lapintie sanoi.
Elämän pituisia valintoja
Lapintie ei pidä siitä, että valinnaisuus lisääntyessään pakottaisi nuoret ottamaan vastuun loppuelämää koskevista valinnoista jo lukiossa.
– Monet tiet voivat sulkeutua turhaan, lyhytnäköisistä syistä. On muistettava, että lukiolaiset ovat yhä kasvuikäisiä nuoria ja erot valmiuksissa suuria. Perheiden erilainen kyky tukea nuoria näiden valinnoissa lisää riskiä eriarvoistumiselle, Lapintie arvioi.
Hän ihmettelee myös sitä, että lukiossa valinnaisuus halutaan nostaa opintojen ylimmäksi ohjenuoraksi, vaikka yliopistoissa ja korkeakouluissa valinnaisuus on monilla opintoaloilla vähäistä.
– Monissa luonnontieteissä, lääketieteessä ja oikeustieteessä valtaosa opinnoista koostuu kaikille yhteisistä pakollisista kursseista, Lapintie muistuttaa.
– Kaikki aineet ovat tärkeitä: luonnontieteet, historia, maantiede, kielet. Jos lukiossa voisi valita kokonaisia aineita pois, jäisi koko yleissivistys peruskoulun harteille.
Valinnaisuutta oppiaineiden sisälle
Lapintie muistuttaa siitä, että nykyisessä kurssimuotoisessa lukiossa on jo paljon valinnanvapautta
– Valinnanvapaus voi olla hyvä asia esimerkiksi opiskelumotivaation kannalta, mutta sitä ei saa toteuttaa yleissivistävyyden kustannuksella.
Hän ehdottaa valinnaisuuden lisäämistä oppiaineiden sisällä sen sijaan, että se toteutettaisiin oppiaineiden välillä.
– Aineen sisäistä valinnaisuutta voidaan toteuttaa erilaisten esseiden, projektien ja ryhmätöiden avulla, myös lisäämällä valinnaisia kursseja.
uutiskirje 
