Tällä hallituskaudella veroja on kiristetty 5,2 miljardilla eurolla. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa.
Väärin kiristetty, väittää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. Tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastavaa, se toteaa Kruunu ottaa omansa -analyysissä, jonka on kirjoittanut tutkija Hannu Kaseva.
Kasevan mukaan tehokkaan verotuksen periaatteet unohdettiin, kun julkiset vajeet repsahtivat ennätyssuuriksi. Nyt olemme kasvua hidastavien verojen korotuskierteessä, mikä pitkittää kansantalouden toipumista. Veronkorotukset ovat olleet niin mittavia, että tilanteemme muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, EVA-analyysi arvioi.
”Hyvä verotus” kohdistuu kulutukseen
– Vain kolmannes veronkorotusten arvioiduista tuotoista on niin sanottua hyvää verotusta eli kulutukseen kohdistuvaa. Noin 65 prosenttia korotuksista leikkaa pahimmillaan veropohjien, kuten palkkojen ja pääomien, kehitystä, Kaseva sanoo.
Analyysin mukaan veropohjat rapautuvat myös laadullisesti, kun eläke-etuuksien, työttömyyskorvausten ja julkisyhteisöjen maksamien palkkojen osuus ansiotulojen ja kulutuksen veropohjissa kasvaa.
Verovalta karkaa hallitukselta
Lisäksi niin sanottu piiloverotus on lisääntynyt. Kunnat paikkaavat budjettejaan liikelaitostensa ylijäämillä ja palveluistaan perimillä maksuilla. Analyysistä selviää, että vuonna 2012 näitä tuloja kertyi julkisyhteisöille yhteensä 2,8 miljardia euroa.
Analyysi kertoo myös, että hajautunut veropäätöksenteko heikentää veropolitiikan tehoa. Ajan mittaan hallituksen rooli veropäätöksissä on supistunut ja työmarkkinajärjestöjen kasvanut, kun muun muassa työeläkemaksujen osuus julkisista tuloista on noussut.
lehti 