Vasemmistopuolueiden puheenjohtajat Jutta Urpilainen (sd.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) nostattivat viime viikolla myrskyn vesilasissa kehottamalla malttiin valtiontalouden sopeutuksessa. Valtiovarainministeriön mukaan menoja pitäisi vähentää ja tuloja lisätä vielä kolme miljardia euroa, jotta hallitusohjelman tavoite velkasuhteen kääntämisestä laskuun toteutuisi.
Urpilainen sanoi torstaina järjestämänsä talousfoorumin jälkeen, että aikataulu on liian tiukka. Arhinmäki kirjoitti perjantaina Viikkolehden kolumnissa, että velkaantumistavoite on syytä arvioida olemassa olevien tosiasioiden pohjalta. Molempien mielestä veronkorotuksilla ja leikkauksilla olisi kielteinen vaikutus talouskasvuun.
Hallituksen oikealta laidalta kuului jo murinaa, mutta maanantaina myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi Ylen haastattelussa hallituksen joutuvan pohtimaan, onko velkasuhteen kääntäminen laskuun mahdollista nykyisessä taloustilanteessa.
”Velka-aste parasta A-luokkaa”
Maltillisempi eteneminen velkatavoitteen kanssa on saanut tukea monilta ekonomisteilta. Tiistaina joukkoon liittyi Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen. Pankin taloudellisessa katsauksessa hän toteaa Suomen budjettivajeen ja velka-asteen olevan tällä hetkellä ”parasta A-luokkaa”.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan velka-aste viime vuonna oli 57 prosenttia. Se jää alle vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin kriittisen rajan ja on reilusti alle euroalueen keskiarvon, joka oli 93 prosenttia.
Tyrväisen mukaan valtiontalouden muita maita paremmasta tilasta johtuen Suomen valtionvelan korko on historiallisen matala. Juuri nyt Suomen valtio maksaa uusista 3 ja 5 vuoden lainoista negatiivista reaalikorkoa ja 10 vuoden reaalikorko on nollan tuntumassa.
”Tästä tilanteesta kannattaa ottaa hyöty juuri nyt, kun vaihtoehtona olevat veronkorotukset ja menoleikkaukset hidastavat nousua syvästä kuopasta”, Tyrväinen kehottaa.
Kestävyysvaje ratkaistava ajan kanssa
Suomen talouden tilaa hän pitää surkeana ja kestävyysvajetta todellisena. Kestävyysvaje on kuitenkin pitkän aikavälin ongelma ja siksi siihen on järkevää etsiä ratkaisua pitkän aikavälin toimilla. Hyvän velka-aseman ansiosta tähän on varaa.
Pitkän aikavälin avaintekijänä Tyrväinen pitää talouden kasvua, jonka komponentit ovat tehdyn työn määrä, jossa työn tarjonta on keskeinen elementti, ja tehdyn työn tuottavuus. Niiden suhteen hallituksen viime syksynä päättämä rakennepaketti on aukoistaan huolimatta runsaudensarvi, Tyrväinen katsoo.
lehti 