– Nato-kysymys ei ole arvioitavissa resurssikysymyksenä, sanoo Suomen puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohtivan parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.).
Puolustusministeriö asetti syksyllä 2013 työryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta. Torstaina (6.2.) työryhmä esitti eräänlaisen väliraportin työstään tiedotustilaisuuden muodossa.
Työryhmän loppuraportti saadaan kesän aikana, viimeistään syksyyn 2014 mennessä.
”Nato ei ole köyhän miehen vaihtoehto”.
Konkretian puuttuessa puhetta Natosta
Mitään konkreettista työryhmällä ei oikeastaan kuitenkaan ollut esittää. Niinpä keskustelu kääntyi puheeksi Nato-jäsenyydestä.
Kanerva yritti kääntää keskustelua takaisin työryhmän tehtävään, että sen pitäisi löytää avain resurssikysymyksen ratkaisemiseen:
– Se kyllä merkitsee sitä, että viittaamalla Natoon harhauttaisimme itse itseämme ikään kuin sellaiseen vastaukseen, joka ei tuota kautta aukene.
Työryhmän varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) lisävalaisi tehtävän asettelua, että pyrkimys on koota mahdollisimman laaja yksimielinen tietopohja kaikille tahoille, kuten eri puolueille, että keskustelu puolustusvoimien resurssiongelmista voitaisiin käydä samojen yhdessä koottujen tietojen pohjalta.
Työryhmässä on edustajat kahdeksasta eri eduskuntapuolueesta.
Nato-jäsenyys todennäköisesti vain lisäisi puolustusmenoja
– Nato ei ole köyhän miehen vaihtoehto, Koskinen korosti.
Hän sanoi, että tilanne on melkeinpä päinvastainen siksi, että poliittiset paineet puolustusbudjetin nostamiseksi kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta olisivat Naton sisällä vahvat.
– Se tarkoittaisi meidän oloissamme että ne olisivat puolitoistakertaiset.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty esitti, että puolustusratkaisun muuttaminen ei ole yhden yön kysymys vaan se vie aikaa vähintään vuosikymmenen.
Hän valitteli, että kansainvälinen yhteistyö tulee usein esille kotimaisten resurssien korvikkeena:
– Mutta korostan, että sillä ei ole mitään suoraa vaikutusta resursseihin. Lisäarvoa sillä on saatavissa hyvin hitaasti
”Tulevaisuuden maailma on entistäkin yhteistyövaraisempi”
Kanerva kielsi puhuvansa Nato-jäsenyyden puolesta, mutta korosti kuitenkin siihen viittaavan kansainvälisen yhteistyö tärkeyttä.
– Pidän sattuneesta syystä äärettömän tärkeänä sitä, että Suomella on aktiivinen kansainvälispoliittisen toimijan rooli. Käsitykseni on, että tulevaisuuden maailma on etistäkin yhteistyövaraisempi, mikä koskee myös turvallisuutta.
Kanerva listasi Suomelle kolme tulevaisuuden puolustuspoliittista yhteistyön vaihtoehtoa. Ensimmäinen on pohjoismainen Suomi–Ruotsi-vaihtoehto ja toinen Euroopan unionin puolustusulottuvuus.
– Kolmas vaihtoehto on tietysti Nato. Siinä rauhankumppanuus ja syvenevä Nato-yhteistyö, ja tai jäsenyys sen perässä.
lehti 