– Ideaa oli pitkään pyöritelty yhdessä jos toisessakin päässä. Viime keväänä yksi aktiiveista halusi kokeilla taloustieteen valmennusta. Ajateltiin, että sille olisi varmasti tarvetta, kertoo Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteeri Arto Bäckström.
Pienimuotoinen opintopiiri taloustieteestä toteutettiin. Mainostaminen ja markkinointi jäivät keväällä kuitenkin vähälle, eikä kurssille ollut yleisöryntäystä.
– Mutta konsepti tuntui toimivalta. Huomattiin, että aika pienellä vaivalla saa aika hyvän jutun aikaiseksi.
Syksyllä ESVN, Sitoutumaton vasemmisto ja Helsingin yhteiskunnallinen opisto alkoivat suunnitella laajempaa kokonaisuutta. Ensimmäiseksi laitettiin pystyyn nettisivut.
Tänä keväänä maksutonta valmennusta on mahdollista saada taloustieteen lisäksi biologiassa, lääketieteessä, oikeustieteessä, sosiologiassa, taloustieteessä, viestinnässä, politiikan tutkimuksessa ja psykologiassa.
Opiskelupaikka 6 000 euroa
Varjovalmennus keskittyy aloihin, joille on lähes mahdotonta päästä sisään ilman valmennuskurssia. Kunnollista tutkimusta kurssien välttämättömyydestä järjestäjät eivät löytäneet, vaikka opinahjot ovat tehneetkin omia selvityksiä.
Bäckström kuitenkin arvelee, että esimerkiksi oikeustieteellisessä sisään päässeistä vähintään 90 prosenttia on maksanut valmennuksesta.
Kaupalliset kurssit maksavat usein tuhansia euroja. Tämä vahvistaa sekä koulutuksen periytyvyyttä että eriytyvyyttä.
– Kallein kurssi, mitä löydettiin, oli lähemmäs 6 000 euroa. Siihen sisältyi rahat takaisin -hintatakuu, jos ei tule valituksi. Aika mahdoton summa, jos tulee duunariperheestä.
Bäckströmin mukaan sen koommin kaupalliset kuin varjovalmennuskurssit eivät ole mitään rakettitiedettä, mutta lisäopetuksella voi olla merkittävä rooli.
Varjovalmennuksen opetusmetodit vaihtelevat kursseittain, kukin vetäjä saa opettaa haluamallaan tavalla.
– Mitä nyt olen katsellut, niin melko samantyyppisiä kursseja on tulossa kuin kaupallisillakin, pääsykoe-
simulaatioita ja pienryhmätehtäviä.
Periaatteelliset talkoolaiset
Varjovalmennuskursseilla opettaa joukko vapaaehtoisia Helsingin yliopiston opiskelijoita. Miten omankin toimeentulonsa kanssa kamppailevilta ja kiireisiltä opiskelijoilta löytyy aikaa ja motivaatiota?
– Se onkin hyvä kysymys. Keskustelimme siitä, että pitääkö hankkia rahaa vetäjien palkkioihin, mutta monelle oli periaatekysymys, ettei ota mitään. Teemme tätä talkoopohjalta tarkoituksena turvata maksuton koulutus.
Vetäjistä ei ollut pulaa. Heitä nimittäin ilmoittautui enemmän kuin kursseja pystyttiin järjestämään.
– Kurssien määrää piti rajoittaa, kun tilat alkoivat loppua kesken. Kun teemme tällaista ensimmäistä kertaa, niin 10 kurssia on aika maksimi, että pysyy paketti kasassa.
Kursseja pyrittiin järjestämään ensisijaisesti niiltä aloilta, jotka ovat sisäänpääsyn kannalta kriittisimpiä. Eri alojen opiskelijoille järjestetään myös yhteisiä opintoja, joissa keskitytään muun muassa opiskelutekniikkaan.
Yleinen mielipide puolesta
Vaikka kurssit on suunnattu ensisijaisesti vähävaraisille opiskelijoille, ei köyhyys ole mikään valintakriteeri. Kursseille osallistujat arvotaan.
– Osallistumisoikeutta ei ruvettu rajaamaan yksinkertaisesti sen takia, että on nöyryyttävää joutua hakemaan leimallisesti köyhien kursseille. Emme halua luoda sellaista ilmapiiriä.
Ilmainen koulutus on ilmaista kaikille. Tämä on yksi varjovalmennuksen periaatteista.
Suuria summia ei pyöri järjestämisessäkään. Suurin yksittäinen kuluerä ovat materiaalit, kuten pääsykoekirjat vetäjille.
Yhdistykset ovat luvanneet tilojaan käyttöön pääasiassa ilmaiseksi, järjestäjille iloiseksi yllätykseksi näin teki myös Metropolia-ammattikorkeakoulu.
– Kouluissa on saatu hyvä vastaanotto, en ole kuullut kuin hyvää palautetta. Opinto-ohjaajat ovat olleet innoissaan ja myös korkeakoulujen opettajakunta. Yleinen mielipide maksuttoman koulutuksen puolella.
Ensimmäiset kurssit starttaavat helmikuun puolessavälissä.
Aikataulut ja lisätietoa kursseista
uutiskirje 
