Mitä saadaan, kun yhdistetään suomalaisen arkkitehtuurin jugend-helmi ja kaupallinen pikaruokaravintola Amerikoista? Jää nähtäväksi. Ravintola Elielin uudistukset ovat perinteisesti olleet polemiikin kohteina ja jakaneet rajustikin mielipiteitä, mutta Burger Kingin saapuminen historialliselle paikalle on saanut tapahtua jotakuinkin kaikessa rauhassa.
Helsingin kulttuurishistorialliset arvot taipuvat jälleen amerikkalaisten markkinavoimien edessä. Ensin soviteltiin yhteen Alvar Aaltoa ja kahviketju Starbucksia Akateemisessa kirjakaupassa, nyt Eliel Saarisen jugend-taidetta ja pikaruokaa rautatieasemalla. Suomalaisille merkityksellisiin rakennuksiin toivoisi kotimaisia yrityksiä, mutta paraatipaikkoja ovatkin viime aikoina napsineet yhdysvaltalaiset yritykset.
– En näe sitä sillä tavalla, että tässä oltaisiin jotenkin sekoittamassa suomalaisten kulttuuriperintöä ja amerikkalaista kaupallisuutta keskenään, ravintola Elielin omistavan Restelin toimialajohtaja Leena Turunen sanoo.
Eliel muuttuu ajan hengessä
– Ravintola Eliel on aikojen alussa tehty koko kansalle. Muutoksia on tehty sen ajan hengessä, missä on kulloinkin eletty. Burger Kingillähän on toimipisteitä esimerkiksi Vatikaanissa ja Madridissa vielä paljon vanhemmissakin rakennuksissa, ja näissä kohteissa on aina toimittu ympäristöä kunnioittavasti.
Moni ei ehkä tiedä, että Burger King ei ole Suomessa suinkaan ensimmäistä kertaa. Purilaisten kuningas yritti ensimmäistä invaasiota pääkaupunkiimme jo vuonna 1982, mutta tuolloin suomalaiset eivät vielä lämmenneet. Nyt, Burger Kingin toisella tulemisella, Helsingin Mannerheimintielle joulukuussa avattuun ravintolaan jonotettiin monen päivän ajan. Paikalla oli ovimies, joka kontrolloi asiakasvirtaa.
Kun otetaan huomioon, ettei Helsingissä varsinaisesti ole pikaruuasta pulaa, mikä selittäisi hampurilaisaterialle pääsyn tärkeyden, tai puoltaisi Yhdysvaltojen osaamisen tuonnin välttämättömyyttä maahamme, voi ihmetellä miksi purilaisia kannattaa jonottaa pakkasessa. Kapitalismi ja markkinavoimat lienevät tehneet ajan saatossa tehtävänsä ja niin Burger King otettiinkin tällä kertaa avosylin vastaan.
Rakennustaidetta 100 vuoden takaa
Arkkitehti Eliel Saarisen piirtämä Helsingin päärautatieasema vihittiin käyttöön vuonna 1919. Se oli alunperin Venäjän suuriruhtinaskunnan asemaksi suunniteltu, mutta valmistuttuaan rakennuksesta tulikin itsenäistyneen tasavallan pääasema. Se on yksi Suomen rakennustaiteen tunnetuimmista teoksista ja herättänyt runsaasti kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuuripiireissä. Viimeksi joulukuussa 2013 brittimedia BBC valitsi rakennuksen yhdeksi kymmenestä maailman kauneimmista rautatieasemista.
– Rautatieasema on hyvä liikepaikka ja pikaruokakonsepti sopii siihen erinomaisesti, Turunen sanoo.
– Ravintola Eliel on aina elänyt ajassaan ja tällä linjalla jatketaan nytkin. Emme ole tuhoamassa historiallisia puitteita, päinvastoin. Me ennemminkin palautamme tilan sellaiseksi millainen se on ollut jokin aika sitten.
Arkkitehti ratkaisee
Pysyvää vahinkoa muutokset siis tuskin aiheuttavat, mutta päätös ulkomaisen pikaruokapaikan tuomisesta suomalaisille arvokkaalle historialliselle paikalle kertoo omaa karua kieltään tämän päivän ihanteista ja asenteista. Aineellinen kulttuuriperimä paikalla säilynee, mutta miten käy aineettoman?
– Täytyy myöntää, että vähän kyllä ihmetyttää. Tuollaiset tunnetut brändithän tuovat aina oman näkyvän konseptinsa paikoille, joissa toimivat, eikä Eliel miljöönä oikein vastaa pikaruokapaikalle tyypillistä toimintaympäristöä, kommentoi Minna Chudoba Suomen Arkkitehtiliitosta.
– Jos he saavat hankittua hyvän arkkitehdin, yhdistelmä voidaan saada toimimaan. Historiallisessa tilassa toimiminen vaatii arkkitehdiltä kuitenkin erityistä herkkyyttä. Jos sitä herkkyyttä ei löydy, niin pieleen menee.
Suunnitteluvaiheessa neuvotteluissa on mukana myös Museovirasto.
– Tehtävämme on valvoa, ettei kulttuurihistoriallisia menetyksiä tapahdu. Mikäli suunnitellut muutokset uhkaavat tuhota suojelutavoitteita, voimme ohjata suunnittelua toivottavaan suuntaan, selventää Anu Laurila Museovirastolta. Hän painottaa, etteivät he voi virastona sen enempää vastustaa kuin kannattaakaan paikalle tulevia vuokralaisia.
– Museovirasto ei valitse Helsingin rautatieaseman vuokralaisia, vaan VR. Me emme ota kantaa tilan kulloisiinkin käyttäjiin.
Laurilan mukaan Burger Kingin suunnitelmia hiottiin Museoviraston kanssa muutamissa kokouksissa, mutta yhteisymmärrykseen päästiin ongelmitta.
– Kokoukset ovat menneet asiallisesti ja hyvässä yhteistyössä.
Roskaruokaa Pielisen maisemissa
Ravintola Elielin seinällä on myös palanen suomalaista kuvataidehistoriaa: Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluneen Eero Järnefeltin tekemä suurikokoinen maalaus, johon on kuvattu Pielisen maisemat. Maalaus tehtiin alkujaan Berliinin matkailunäyttelyyn vuonna 1911 ja ravintola Elieliin se saapui kolmisen vuotta myöhemmin.
Pian Pielisen maisemia ihailemaan saapuvat amerikkalaisen pikaruuan ystävät. Huomiota siltä varastanevat värikkäät mainoskuvat ruoka-annoksista.
– Toivomme, että ihmiset tulevat tänne oikein ihastelemaan tätä hienoa tilaa. Samalla tavallahan esimerkiksi lippuhalli on junilla matkustavien ihasteltavana, mutta siellä viipymä vain on pienempi, eikä ympäristöön ehkä tule kiinnittäneeksi niin paljon huomiota. Ravintolassa siihen on parempi mahdollisuus, sanoo Restelin Turunen.
Museovirasto julkaisi 20.12.2013 lausunnon ravintola Elielin muutossuunnitelmasta Burger King -ravintolaksi.
– Kiintokalusteet suojellaan, irtokalusteisiin emme voi juurikaan puuttua, linjaa Laurila Museoviraston valtuuksia projektissa.
Poikkeuksena on Järnefeltin maalaus, joka on irtaimistona erityisasemassa. Lausunnossa maalauksen luvataan olevan kauniisti näkyvissä aseman päähalliin asti ja ilmanvaihdolla tullaan varmistamaan, ettei saliin pääse rasvaa, joka turmelisi maalausta tai vaikeuttaisi sen konservointia tulevaisuudessa.
Lausunnossa mainitaan myös, että joitakin sohvia ja puupaneeleita siirretään varastoon tulevien muutosten tieltä. Laurila huomauttaa, että kyseisellä paikalla on ollut tähänkin mennessä useita erilaisia ravintolasisustuksia.
– Tilaa on ennenkin muokattu vastaamaan uusia tarpeita. Restaurointiperiaatteiden mukaan tulisi alkuperäiset rakenteen säilyttää ja uudet lisäykset tehdä niin, että ne voidaan tarvittaessa purkaa.
Kämmi
Viimeksi Elielin ilmettä uusittiin vuonna 2009, eikä uudistus jäänyt kritiikittä. Ylen uutiset raportoi tuolloin yliarkkitehti Martti Jokisen Museovirastolta sanoneen, että modernin sisustuksen myötä katosi Saarisen henki.
– Siitä olen aivan samaa mieltä, sanoo Chudoba.
– Kävin itse paikalla katsomassa mitä siellä oli saatu aikaan ja kauhistelin isoa saareketta keskellä ravintolasalia. Malliesimerkki siitä, mitä käy, kun ei ajatella kokonaisuutta.
Näin ilmeisesti kävi, koska Museovirasto ei päässyt tuolloin ilmaisemaan kantaansa muutoksiin lainkaan.
– Museovirastoa ei asiassa kuultu, kuten olisi pitänyt. Siinä tapahtui joku kämmi, kommentoi Laurila Jokisen lausuntoa.
Nyt Museovirastoa on kuultu ja Burger King porskuttaa eteenpäin. Ravintolan on määrä avautua helmikuussa 2014.
Restelin omistavan Tradekan hallinnon jäseniä ei tavoitettu useammasta yrityksestä huolimatta kommenttia varten.
Kirjoittaja on lehtitoimituksen opiskelija Laajasalon opistossa.
Juttu on osa koulujen sanomalehtiviikkoa, jota vietettiin 3.–7. helmikuuta.
lehti 