– Koulutuksen tulee taata riittävät eväät ammatin vaihtamiseen tulevaisuudessa. Se on monella nuorella edessä työuran aikana, sanoo koulutuspäällikkö Mikko Koskinen SAK:sta.
Tänään julkaistun Amis-Dialogi-tutkimuksen mukaan ammattitutkinnon suorittaneille löytyy töitä nyt ja tulevaisuudessa. Työllistyminen edellyttää kuitenkin monipuolista osaamista.
Kriittistä tiedonhankintaa ja arkimatikkaa
– Lähinnä se tarkoittaa, että työelämän avaintaidot olisi syytä ehkä nykyistä paremmin huomioida koulutuksessa, Koskinen selventää.
Näitä avaintaitoja ovat hänen mukaansa hyvä lukutaito, kyky kriittiseen tiedonhakuun, soveltava ongelmanratkaisukyky ja perusmatematiikan taidot, kuten kyky laskea arkielämän asioita, ymmärtää suhteita ja kokoluokkien välisiä eroja.
Koskinen myöntää, että työelämän avaintaidoilla on paljon yhteistä yhteiskuntaopin ja vanhan kansalaistaidon oppiaineen sisältöjen kanssa.
Tietotekniset taidot tärkeitä kaikille
– Näiden lisäksi tietotekninen osaaminen tulee olemaan tärkeää kaikissa työtehtävissä, Koskinen sanoo ja viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreeseen raporttiin työmarkkinoiden muutoksesta.
– Julkinen keskustelu raportista on käsitellyt sitä, mitkä ammatit katoavat ja mitkä pysyvät. Se on vähän turhanpäiväistä, koska vuonna 2030 ei ole ammattia, jossa ei tarvitsisi osata tietotekniikan perusteita.
Esimerkiksi lähihoitajien pitää jo osata kirjata potilastietoja monenkirjaviin järjestelmiin. Tulevaisuudessa vanhustyössä pitänee hallita vaikkapa nostoissa avustavien robottien käyttö.
Koulutusohjelmia yhtenäistettävä
Ammatillisia perustutkintoja on tällä hetkellä yli 50 ja tutkintoihin liittyviä koulutusohjelmia yli sata. Koskinen harkitsisi vähentämistä, jotta ammatillinen koulutus tuottaisi riittävän laaja-alaisia ammattilaisia.
Vaikka työssäoppiminen on tärkeää, ei sitä saisi tehdä vahvan teorian ja yleisten taitojen kustannuksella.
– Tämä on se viesti, jota on haluttu jo pidempäänkin sanoa. On tärkeää, että meillä nuoret saavat kolmevuotisen perustutkinnon aikana kokemusta työelämästä ja käytännön oppia. Yhtä tärkeää on silti oppia yleisiä taitoja.
Koskisen mukaan tulevaisuuden suuri kysymys on, miten perustaitoja voisi nivoa työssäoppimisen yhteyteen. Tutkimukset puhuvat sen puolesta, että käytännön oppi on mielekkäintä ja menee parhaiten perille.
Kolmas vuosi oppisopimusta
SAK on esittänyt, että niin sanottua 2+1-mallia käytettäisiin enemmän ammatillisessa koulutuksessa. Siinä kolmevuotisesta koulutuksesta kaksi vuotta opiskellaan oppilaitoksessa ja kolmas vuosi työssä oppisopimuksella.
Koskisen mukaan malli mahdollistaa sekä vahvan teoriapohjan hankkimisen että käytännön oppimisen sitä soveltamalla. Työssäoppimisesta kuuluisi myös maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
– Olemme lähteneet siitä, että kolmannen vuoden opiskelijalle on jo kertynyt ammattitaitoa siltä alalta, että oppisopimus pitäisi tehdä työsuhteisena.
Jyrkkä ei ilmaistyöautomaateille
– Meillähän on nyt vähän sellaista trendiä, että laajennetaan työssäoppimisjaksoja. Kuitenkin jos mennään hirveän pitkiin työssäoppimisjaksoihin palkatta opintotuella, oppimisen tarkoitus vääristyy.
Rajanveto, missä opiskelu loppuu ja työnteko alkaa, on Koskisen mukaan vaikeaa, mutta sitä suuremmalla syyllä asia on nostettava pöydälle.
– Tähän asti suuri kärsijä ollut nuori, joka kokee tekevänsä samaa työtä kuin muutkin, mutta palkatta. Kauhukuva on, että koko tutkinto suoritetaan töissä palkatta. Mikään järjestelmä ei kestä sitä.
Suurin osa kutsumusalallaan
Dialogi-selvitys osoittaa myös, että ammattikoulutus on monelle kutsumus. Suuri osa kokee olevansa omalla alallaan.
– Aiempien selvitysten perusteella tehtiin johtopäätöksiä, etteivät nuoret arvosta työtä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan omaa osaamista pidetään arvossa.
Koskisen mukaan Dialogi-selvityksestä saatiin vahvistusta sille, ettei työnteon arvostus ei ole muuttunut.
– Työelämällä on edelleen vakaa pohja.
Valmistuvia pitäisi tukea
Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia on tutkimuksen mukaan valmiita myös liikkumaan työn perässä.
– Nyt tarvitaan uudenlaisia tapoja saada työpaikat ja tekijät kohtaamaan ympäri Suomen. Raportissa nostettiin esille, että nuoret kyllä ovat valmiita muuttamaan.
Koskinen pohtii, että yritykset voisivat esimerkiksi hakea työntekijöitä alueensa ulkopuolelta ja auttaa nuoria työn ulkopuolisten verkostojen rakentamisessa. Kuntiakin voisi vastuuttaa.
– Voisi jakaa tietoa erilaisista palveluista ja helpottaa asunnon löytämistä työuran alussa. Sitä, mitä tuki konkreettisesti on, täytyy vielä pohtia, mutta tarve on ilmeinen.
lehti 