Työelämä on murroksessa, jonka keskeiset tekijät ovat teknologinen kehitys ja kansainvälinen kauppa, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Katariina Nilsson-Hakkala.
Hän esitti työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä äskeisessä Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkasin seminaarissa.
Keskipalkkaiset ammatit, kuten kassat ja pankkitoimihenkilöt katoavat. Korkeimmin palkatut sekä alimmin palkatut alat kasvavat.
– Teollisuudesta häviää ammatteja, mutta niin häviää myös asiakaspalvelusta ja toimistoista, Nilsson-Hakkala ennakoi.
Mitä enemmän toistoa työ sisältää, sitä helpompi se on palastella osiin ja ohjelmoida koneen tehtäväksi.
– Kun rutiinityövaiheita ulkoistetaan matalapalkkamaihin, kotimaahan jäävän tuotannon tuottavuus kasvaa ja kilpailukyky paranee, Nilsson-Hakkala arvioi.
Teknologinen kehitys ja kansainvälisen kaupan myötä lisääntynyt erikoistuminen johtaa siihen, että Suomeen jääneille työpaikoille, kuten esimerkiksi teknologia-aloille, kaivataan lisää osaavaa, korkeakoulutettua työvoimaa.
Suomessa vuoden 1995 jälkeen keskipalkkaiset työt ovat selvästi vähentyneet. Alimmin palkatun kolmanneksen ja korkeimmin palkatun kolmanneksen työpaikat ovat lisääntyneet.
Työllisyyden polarisaatio eli ääripäihin jakautuminen ei ole kuitenkaan Suomessa merkinnyt palkkapolarisaatiota, joka tarkoittaa nopeampaa matala- ja korkeapalkkaisten ammattien palkkojen nousua verrattuna keskipalkkaisiin.
Teknologiaosaajista kysyntää
Ammattialoja on kuollut jo 1950-luvulta lähtien.
– Teknologiset keksinnöt eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet joukkotyöttömyyttä, Nilsson-Hakkala lohduttaa.
Kysyntää muodostuu koulutetulle työvoimalle, joka osaa käyttää uutta teknologiaa. Koulutuksen ja työn tarjonnalla on erikoistutkijan mukaan avainasema työpaikkojen luomisessa.
VATT:n arvioiden mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla on kysyntää erityisesti matemaattis-luonnontieteellisen ja tekniikan koulutuksen saaneista.
Kansainvälisestä kaupasta johtuen liikealan ja muita korkeakoulutettuja palvelualojen asiantuntijoita tarvitaan entistä enemmän. Edellä mainitut kuuluvat korkeapalkkaisiin ammatteihin.
Pienipalkkaisista kasvavista ammateista Nilsson-Hakkala mainitsee esimerkiksi palvelu- ja suojelutyöntekijät.
Inhimillinen työ ei häviä
Inhimillistä vuorovaikutusta sisältävää työtä on vaikeaa automatisoida.
Lääkärit, kokit, autonkorjaajat ja vartijat ovat ammatteja, joissa teknologia-avusteisuus kasvaa, mutta ei korvaa ammattilaisia.
Samoin työnjohtajia, lähihoitajia, myyjiä, tarjoilijoita ja tuotekehittäjiä on vaikea korvata.
– Fyysistä, ei-rutiinityötehtäviä on myös vaikea korvata. Näitä ammatteja edustavat esimerkiksi rekankuljettajat ja siivoojat, Nilsson-Hakkala toteaa.
uutiskirje 
