Yleinen käsitys terveydenhoitojärjestelmämme paremmuudesta muihin maihin verrattuna ei kaikilta osin ole totta. Suomessa liian suurissa terveyskeskussairaaloissa on yhteensä 5 000 vanhusta lyhytaikaisessa hoidossa ja 10 000 vanhusta vuodepotilaina. Toisenlaisessa ympäristössä ja kuntoutettuna suurin osa vuodepotilaista pystyisi elämään itsenäisesti. Juuri ilmestyneen tutkimuksen Sisältöä sote -uudistukseen – tunnuslukuja terveydenhuollon suunnitteluun johtopäätöksinä todetaan, että erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan tasaista. Kalliita ovat väestöpohjaltaan pienet sairaanhoitopiirit mukaan lukien Pohjois-Savon yliopistosairaala.
Sairaaloiden palvelutuotannossa ja toimintatavoissa on suuria eroja, mutta ei asukaskohtaisissa kustannuksissa. Sote-uudistuksen ehdoton painopiste pitäisi selvityksen mukaan olla lähipalvelut ja niiden uudistaminen. Sote-uudistus edellyttää kuntoutuksen nostamista keskiöön. Tarvitaan uusi lähisairaala joka vastaa kuntoutuksen järjestämisestä. Samalla vapautuu merkittävä määrä resursseja, kun laitospäivät kokonaisuudessaan vähenevät.
Koska kuntoutetut vanhukset eivät välttämättä voi palata omaan kotiinsa, he tarvitsevat asunnon, jossa palvelut on saavutettavissa rollaattorietäisyydellä.
Lähipalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen ei riitä vaan tarvitaan alueellista yhteistyötä. Hallintomallista riippumatta horisontaalisesti organisoitu verkko on tulevaisuuden toimintamalli. Osana uutta palveluverkkoa erikoissairaanhoitoa voidaan tuoda myös muutaman tuhannen asukkaan taajamaan.
Tutkimushankkeen vetäjänä toimi professori Teemu Malmi ja tutkijoina KTM Petra Kinnula sekä professori Erkki Vauramo. Tutkijat ovat Aalto yliopistosta sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Tutkimus ilmestyy Kunnallisalan kehittämissäätiön (http://www.kaks.fi ) tutkimusjulkaisujen sarjassa.
uutiskirje 
