Kansan Uutisten Viikkolehti järjesti suoran linjan, jossa lukijat saivat tehdä kysymyksiä kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle. Perjantain Viikkolehdessä julkaistiin osa vastauksista, nyt tulee lisää.
Tuleeko vasemmistoliitto hyväksymään kerralla tai pätkittynä kolmen miljardin euron hyvinvointipalveluiden leikkaukset?
– Me emme hyväksy kolmen miljardin leikkauksia. Puhutaan kolmen miljardin sopeutuksesta. Ne eivät ole vain leikkauksia, vaan myös veronkorotuksia. Sanoimme jo rakennepaketin jälkeen, että pitää käydä läpi sitä, miten isotuloiset ja hyvin pärjäävät osallistuvat vaikeina aikoina. Vasemmistoliitto on nostanut esimerkiksi varallisuusveron palauttamisen sekä pääomatulon verotuksen kiristämisen entisestään.
Me vaadimme, että tuloerot kaventuvat.
– Sanoimme jo viime kesänä, että tällaisia leikkauksia tai veronkorotuksia ei voi tehdä kerralla. Vielä muutama viikko sitten kaikki puolueet olivat tekemässä niitä yhdellä rysäyksellä, mutta nyt kaikki ovat samaa mieltä kuin me.
– Kaikki puolueet ovat varmasti samaa mieltä siitä, että loputtomasti velalla ei voida elää. Kysymys on sitten siitä, kuinka pitkälle ajalle tavoite velan taittamisesta pitää jakaa, että saadaan kasvua ja työpaikkoja. Arvioiden mukaan yhden miljardin leikkaus voi leikata BKT:ta puolesta miljardista miljardiin. Tätä kierrettä pitää välttää.
Mitkä ovat perustelusi varallisuusveron palauttamiselle? Sen poistaminen kytkettiin osinkoverotukseen. Pyrkimys oli verottaa tuloa eikä omaisuutta niin kuin pitäisi ollakin.
– Sen poistaminen kytkettiin tupoon viime vuosikymmenellä.
– Varallisuusveron palauttamiselle on fiskaalisia syitä: sillä voidaan kerätä lisää verotuloja valtiolle. Sille on oikeudenmukaisuussyy: on oikein, että omaisuutta omistavat osallistuvat yhteiskunnan ylläpitämiseen. Lisäksi on yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden ja demokratian kannalta tärkeää tietää, miten omistus jakautuu. Sitä ei enää tiedetä.
Mitkä omaisuusluokat kuuluisivat verotettaviksi, paljonko niitä tulisi verottaa ja mikä olisi varallisuusraja?
– Kannattaa katsoa, miten vanha varallisuusvero rakentui. Sitähän nakerrettiin pikkuhiljaa ja sitten sanottiin, että se on fiskaalisesti mitätön.
Tuleeko vasemmistoliitto edellyttämään, että edelleen vaje hoidetaan puoliksi veronkorotuksin?
– Se on ollut hyvä lähtökohta. Meille sopii, että yli puoletkin hoidettaisiin veroilla.
Hallitus on joutunut luopumaan kaikista taloustavoitteistaan. Kunta- ja sote -uudistukset ovat jumissa. Jääkö tämä hallitus historiaan suurena epäonnistujana?
– Kukaan ei uskonut, että Suomen talous kehittyy näin huonosti. Taantumasta on tullut pidempi kuin kukaan osasi arvata. Tämä on syy siihen, ettei taloustavoitteissa ole onnistuttu. Mutta olisiko mikään hallitus tässä tilanteessa onnistunut? Tuskinpa vaan. Tavoitteet olivat ehkä liian kunnianhimoiset, mutta ei se minusta huono asia ole, että on kunnianhimoa esimerkiksi työllisyyden suhteen.
Vaikuttaako tähän se, että hallitus on liian leveäpohjainen eikä sen takia pysty päätöksiin?
– Jos vasemmistoliitto ei olisi hallituksessa, olisi varmasti tehty rajumpia leikkauksia. Nyt perusturvaa on korotettu toisin kuin kaikkialla muualla Euroopassa, jossa sitä on leikattu. Totta kai leveä pohja on vaikuttanut niin, ettei ole tehty leikkauksia, joita olisi muuten tehty.
– Toisaalta jos olisi ollut vasemmistopohja, tuskin yhteisöveroon olisi tehty näin massiivista alennusta.
Kuinka kovia vääntöjä hallituksen sisällä käydään?
– Joskus näyttää siltä, että vääntö on kovempaa hallituksen sisällä kuin hallituksen ja opposition välillä.
– Timo Soini sanoo, että 1,5–2 miljardia leikataan helposti koulutuksesta, kunnilta ja terveyspuolelta. Keskusta vaatii, ettei saisi velkaantua enää ollenkaan, joka tarkoittaa kahdeksan miljardin leikkauksia. Ehkä täällä hallituksessa työväenpuolueet vääntävät kuitenkin toisenlaista politiikkaa.
Mitä olisi jäänyt toteutumatta, jos vasemmistoliitto olisi oppositiossa?
– Me vaadimme, että tuloerot kaventuvat. Olemme korottaneet suurituloisten verotusta. Kokoomuksen kynnyskysymys ennen vaaleja oli, ettei tuloverotus kiristy. Se on kiristynyt, pääomaverotus on kiristynyt, miljoonaperintöjen verotus on kiristynyt. Samaan aikaan verotusta on kevennetty alapäästä.
– Toinen puoli tuloerojen kaventamista on se, että perusturvaa nostettiin. Ei sitä olisi tapahtunut ilman, että vasemmistoliitto on hallituksessa.
– Nämä ovat aika kovia saavutuksia samaan aikaan, kun Euroopassa leikataan työttömiltä ja köyhiltä, leikataan minipalkkoja ja eläkkeitä. Meillä pienituloisten eläkeläisten verotus on keventynyt.
– Jos vasemmistoliitto ei olisi hallituksessa, opintotukijärjestelmä olisi muuttunut lainaksi. On ollut tosi kova taistelu puolustaa opintorahapainotteista järjestelmää ja sitä, ettei ole perheen varallisuudesta kiinni, voiko opiskella.
– Viimeisenä yönä kehysneuvotteluissa saatiin läpi se, etteivät puolison tulot vaikuta työmarkkinatukeen. On valtavan suuri asia, että iso joukko täysi-ikäisiä ihmisiä, joilla ei ole mitään tuloja, pääsi työmarkkinatuelle. Tätä on ajettu 1990-luvun puolivälistä, niin kauan kuin minä olen ollut mukana puolueessa ja nyt se saatiin läpi.
Miltä tuntuu, kun suuri osa vasemmistoliittolaisista ei usko tuota edellä kerrottua, vaan pitää sitä propagandana?
– Suurin osa palautteesta on positiivista. Kun tapaan ihmisiä eri puolella Suomea, niin yleisin viesti on, että me ymmärretään, että te teette kaikkenne ja jaksakaa. Tämä on ihan rehellisesti valtaosa viesteistä.
– Mutta vasemmiston DNA:han kuuluu kriittisyys ja se näkyy puolueessa. Laaja kannattajajoukko ei suhtaudu yhtään niin negatiivisesti kuin ehkä se kriittinen keskustelu, joka kuuluu meidän puolueeseemme.
– Minusta poliittista linjaa ja johtajia voi aina kyseenalaistaa ja keskustelua käydä. Raskaalta tuntuu ajattelu, että meillä olisi joku salainen agenda. Kun me kerromme, miten asiat näemme ja faktoja, niin sanotaan, ettei tuo pidä kuitenkaan paikkansa. Siitä tulee voimaton olo, että kyseenalaistetaan kaikki, mitä on saavutettu.
– Sitten voi kysyä, miksi kannatus ei ole lähtenyt nousuun vaan pysynyt aika lailla samalla tasolla, vaikka on saatu paljon hyviä asioita. Jos osa kiertää koko ajan sanomassa, ettei ole saatu mitään aikaan, niin ymmärrän ihmisten ajattelevan, että miksi äänestää, kun mitään ei ole saatu aikaan.
Onko vasemmistoliitolla tai Arhinmäellä joku oma keino nuorisotyöttömyyden poistamiseen, joka ei ole hallituksen?
– Pitkään on puhuttu pudokkaista, jotka eivät jatka mihinkään toiselle asteelle peruskoulun jälkeen. Ei silloin kyllä työllisty. Me olemme ajaneet oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen, jolloin jokainen jatkaisi peruskoulun jälkeen. Osa lukioon, osa ammatilliseen oppilaitokseen, osa oppisopimuskoulutukseen tai pajatoimintaan.
Olisiko kannabiksen käytön ja omaan käyttöön tapahtuvan hallussapidon sekä kasvattamisen rangaistavuuden poistamista pohdittava nykyisen kieltopolitiikan aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi?
– En osaa ottaa noin tarkkaan kantaa tuohon listaan, mutta minusta on järkevää, että keskitytään ennen muuta ison luokan rikollisuuteen, välittäjiin ja maahantuojiin, eikä niinkään yksittäisten käyttäjien jahtaamiseen. Kun tiedetään, miten stigmatisoivia huumetuomiot ovat, niin voisi olla ihan järkevää, ettei käyttörikoksista rangaistaisi. Käytöstä rankaiseminen ei ole kriminaali- eikä sosiaalipoliittisesti järkevää.
Kannatatko EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta?
– Vasemmistoliitto on EU-vaaliohjelmassaan sitä mieltä, ettei sitä pitäisi tehdä. Kritiikki kohdistuu siihen, ohittaako sopimus demokraattisen päätöksenteon, kansallisen lainsäädännön ja annetaanko investoijille ylivertainen asema esimerkiksi ympäristölainsäädännössä.
– Sitä ei voi hyväksyä, että vapaakauppasopimus pakkokilpailuttaisi julkisia palveluita.
– Nämä ovat isoja kysymyksiä myös EU-vaaleissa ja olemme tyytyväisiä, että Suomen kannoissa on nostettu investointisuoja vahvasti esille niin, ettei sen avulla voi polkea työntekijöiden oikeuksia eikä ympäristöä.
Onko EU:n jäsenyys ainoa vaihtoehto Suomelle vai olisiko realistisempi vaihtoehto kuulua johonkin alueelliseen unioniin, vaikkapa Pohjolan unioniin?
– Vasemmistoliitto vastusti Suomen EU-jäsenyyttä 1994, mutta kansanäänestyksessä enemmistö äänesti sen puolesta. Se on tosiasia ja eurovaaleissa on EU-Suomeen syntyneitä äänioikeutettuja. Heille kysymys siitä, ollaanko jäseniä vai ei, ei ole enää tätä päivää.
– Minusta kannattaa nyt keskittyä sellaiseen politiikkaan, jolla muutetaan EU:ta. Europarlamenttivaaleissa kaikki mielipidemittaukset näyttävät, että vasemmisto on voittamassa ympäri Eurooppaa paikkoja ja on mahdollisuus nousta kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.
– EU on politiikan taistelukenttä. Tähän asti yritysten ja pääomien valtaa on kasvatettu. Meidän pitää tapella sen puolesta, että pannaan yhdessä eurooppalaisen tason pankkeja kuriin, huolehditaan eurooppalaisella tasolla minimipalkoista ja -sosiaaliturvasta, ettei työntekijöiden oikeuksia pystytä dumppaamaan.
– EU ei ole ollut vasemmistolainen, mutta koska EU on tosiasia, vasemmiston pitää taistella siellä.
Vasemmistoliitolle näyttää vaalivoitto olevan tulossa. Harkitsetko omaa ehdokkuuttasi eurovaaleissa?
– Muistan eurovaaleja vuodesta 1996 lähtien eikä koskaan ole ollut näin hyvää henkeä. Ympäri Suomea tehdään kovasti töitä, ehdokaslista on monipuolinen. Mutta ei pidä tuudittautua automaattiseen vaalivoittoon, vaan on tehtävä tosi paljon töitä.
– Itse olen ollut ehdolla kaikissa vaaleissa kirkollisia lukuunottamatta. Nyt meillä on niin hyvä ja monipuolinen lista, että sillä otetaan vähintään yksi paikka. Ei ole ajatuksissa lähteä ehdolle.
Se on päätetty asia?
– Kyllä.
EU:n komission ajama säästölinja on ajanut muun muassa Kreikan kurjuuden tielle. Mitä olet omalta osaltasi valmis tekemään, ettei kurjistamispolitiikka jatku?
– Viime eduskuntavaalien alla puhuttiin paljon EU-politiikasta. Me suhtauduimme porvarihallituksen EU-politiikkaan erittäin kriittisesti, muun muassa näihin tukipaketteihin, joissa ei ollut sijoittajavastuuta ja sen sen sijaan kurjistettiin vaikeuksiin joutuneiden maiden kansalaisia.
– Tämän hallituksen iso muutos on se, että nyt on sijoittajavastuu kaikessa. Myös voittoja tehneet pankit ja sijoittajat joutuvat kärsimään.
– Aika vähän ymmärrystä meidän lisäksemme on Suomessa tullut sille, että pitää huolehtia myös yhteiskunnan kestävyydestä.
– Pron puheenjohtaja Antti Rinne on oikeastaan ensimmäinen vasemmistoliiton ulkopuolella, jolta on tullut ymmärrystä sille, missä vaikeuksissa kreikkalaiset, espanjalaiset tai portugalilaiset ovat. Enemmänhän Suomessa henki on ollut se, että on pantu vastakkain suomalaiset köyhät ja rutiköyhät kreikkalaiset, pilkattu heitä. Me esitimme jo viime kesänä, että Kreikan ensimmäinen tukipaketti, jossa ei ollut mitään sijoittajavastuuta, pitäisi leikata pois, että sillä olisi mahdollisuus nousta jaloilleen.
Perussuomalaiset pitävät yllä myyttiä siitä, että vasemmistoliitto käänsi takkinsa tukipakettiasiassa. Sano nyt oikein selvästi, miten sen asian kanssa on.
– Eräs perussuomalaisten kansanedustaja linkittää käytännössä joka päivä videon, jota hän ei ilmeisesti vielä kolmen vuoden jälkeenkään itse ymmärrä. Siinä sanotaan, että me emme ole valmiita antamaan sellaisia tukipaketteja, joissa ei ole sijoittajavastuuta. Nyt niissä on ollut sijoittajavastuu.
– Perussuomalaiset ovat olleet sitä mieltä, että letkut irti eikä mitään oliivipuiden alla tanssiville zorbaksille. Syyllistetään ihmisiä, joilla ei ole varaa lääkkeisiin, ei lääkäripalveluihin, jotka jäävät asunnottomiksi.
– Meidän linja on ollut koko ajan se, että pankit ja sijoittajat pitää laittaa vastuuseen, ja tässä asiassa ei ole käännetty takkia, vaan Suomen politiikka on muuttunut. Mutta emme me vieläkään ole tyytyväisiä, edelleen Suomi vaatii tukipaketeille talouspoliittisesti ja inhimillisesti liian kovia leikkauksia.
EU:ssa on monia maita, jotka sorsivat romanivähemmistöjään ja harjoittavat ikään kuin apartheid-politiikkaa heitä kohtaan. Onko niillä oikeus kuulua unioniin?
– Muutama maa otettiin liian aikaisin jäseneksi, kun ajatellaan periaatteita korruptiosta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja oikeuslaitoksen toimivuudesta. Romanikysymys osoittaa, että ne eivät täyty.
– Ne ovat tällä hetkellä EU:n jäseniä ja EU:n pitää käyttää kaikkia sillä olevia painostuskeinoja, että ihmisoikeusasiat saadaan kuntoon.
Puolueiden toimintaa arvioidaan usein vaistonvaraisin perustein myös puolueiden sisällä. Tämä johtaa ikävään osapuolinimittelyyn ja leimaamiseen. Miten olisi paras keino kohottaa puolueen jäsenten aatteellista tietoisuutta?
– Ennen aatteellista tietoisuutta minusta olisi hyvä kohottaa puolueen yhteishenkeä. Vaikka olemme joistakin asioista eri mieltä, olemme samaa porukkaa ja tuetaan toisiamme eikä lähtökohtaisesti aina epäillä toisten motiiveja. Heitä riittää ihan tarpeeksi puolueen ulkopuolellakin.
– Aatteellinen kasvattaminen vaatii vaan sitä, että käydään keskusteluita ja avataan näitä asioita. Puoluetoiminta on valitettavasti enemmän ja enemmän muuttunut vain vaalikoneeksi, koska meillä on käytännössä joka vuosi jotkut vaalit. Ajatus vaalien yhdistämisestä mahdollistaisi sen, että puolueissa käytäisiin aidosti ideologista ja aatteellista keskustelua. Ruotsissa on syksyllä yhtä aikaa eduskunta-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit.
Miksi yksityislääkärillä maksettavia Kela-korvauksia ei voi lakkauttaa ja käyttää rahoja kunnalliseen terveydenhoitoon?
– Tämä on ollut Vasemmiston pitkäaikainen vaatimus, että kaikki terveydenhoitoon käytettävä julkinen raha pitää käyttää julkiseen terveydenhoitoon. Rakennepaperissahan on sovittu, että tästä tehdään selvitys, jotta seuraavissa hallitusneuvotteluissa voidaan päättää siirtymisestä monikanavaisesta terveydenhoidon rahoituksesta yksikanavaiseen.
Minkä kansalaisjärjestöjen edustajia tapasit Sotšin matkalla?
– Memorial, joka on työntekijöiden, etenkin suojattomien siirtotyöläisten oikeuksia, puolustava ihmisoikeusjärjestö.
– Environmental Watch for North Caucasus, joka on Sotšin luontoarvoja puolustanut ympäristöjärjestö. Heidän yksi toimijansa on tällä hetkellä vangittuna.
– Juristien järjestö Agora, joka auttaa viranomaisten vainoamia kansalaisia.
uutiskirje 
