SAK julkisti työsuojelutavoitteensa
SAK vaatii, että työnantajalla on oltava lakisääteinen velvollisuus työsuojelukoulutukseen. Vähintään viiden hengen työpaikoille pitää saada myös työsuojeluvaltuutettu ja ongelmatyöpaikoille lisää valvontaa ja rangaistuksia.
– Työsuojelutoiminta on vaikeaa, jos ylin johto ei ymmärrä sen merkitystä, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi SAK:n työsuojelutavoitteiden julkistamistilaisuudessa keskiviikkona.
SAK:n tavoitteena on tukea työsuojelutavoitteillaan työpaikkojen luottamushenkilöitä sekä vaikuttaa poliittisiin päätöksiin.
– Työntekijöiden tulisi käyttää törkeästi hyväkseen YT-lakia. Sillä työnantajat voidaan pakottaa toimimaan, SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki yllyttää.
Maa- ja vesirakennusala rampauttavat
Teollisuuden toimialoilla altistutaan ergonomian ja apuvälineiden kehittämisestä huolimatta kovalle melulle, vaarallisille kemikaaleille sekä toistuvien liikkeiden aiheuttamalle fyysiselle rasitukselle.
– Erityisesti SAK:laisilla aloilla tehdään edelleen paljon fyysistä työtä, Perimäki muistuttaa.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet naiset ovat paperiteollisuudesta sekä maa- ja vesirakentamisen alalta. Kirvesmiehet sekä betonimiehet ja muurarit ovat miesten työkyvyttömyystilaston kärjessä.
Kiusaamista kokee 140 000
Huono johtaminen, epävarmuudessa eläminen ja kiire ovat myös työkyvyttömyyden syinä. Kaikenlainen paine, kuten tiukat aikarajat, yksin työskenteleminen ja väkivallan uhka rasittavat mielenterveyttä. Työpaikkakiusatuiksi itsensä kokevia on noin 140 000.
Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin työympäristösihteeri Kari Mäkelä kertoi, että jäsentutkimuksen mukaan TEAMin jäsenet haluavat työpaikan henkiset rasitustekijät kuriin.
– Huono johtaminen ja esimiestoiminta, jatkuva kiire ja epätasapuolinen toiminta työpaikalla koetaan suurimmiksi henkisiksi rasitustekijöiksi, Mäkelä tulkitsee.
Teollisuuden alan naiset, jotka työskentelevät ajoneuvonkuljettajina, jäävät muita ammattiryhmiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Miesten puolelta maa- ja vesirakennusalan avustavien työntekijöiden joukossa on eniten masennus- ja mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä.
– Yksintyöskentelyyn ja väkivallan uhkaan on saatava lakia täsmentävää sääntelyä, Raili Perimäki ehdottaa.
Työterveyshuolto tärkeä osa
Terveelliset ja turvalliset työolot ovat Perimäen mukaan jokaisen työntekijän perusoikeus. Työterveyshuolto on työnantajan, työsuojeluviranomaisten ja ay-liikkeen lisäksi tärkeä työolojen kehittäjä.
– Työn riskejä tulee arvioida jokaisen työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Myös mahdollinen työn sopeuttaminen on tehtävä yksilökohtaisesti, Perimäki vaatii.
lehti 