Itsenäisyyspäivän Kiakkovierasjuhlissa oli sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen mukaan 300 osanottajaa, joista 30 osallistui mellakointiin. Suuren sivusta seuraajien joukon takia mielenosoittajajoukko näytti suurimmillaan 500 hengen suuruiselta.
Mielenosoittajien ehdoton enemmistö koostui rauhanomaisista aktivisteista ja muista kansalaisista, jotka eivät osallistuneet laittomaan toimintaan.
Pieni joukko mielenosoittajia repi Sorsapuistossa Tampere-talon lähellä poliisin eristysaitoja paikoiltaan, ja poliisia yritettiin lyödä jääkiekkomailoilla ja muilla astaloilla. Lisäksi poliisia kohti heitettiin ilotulitteita ja pulloja. Tampereen keskustassa rikottiin tavaratalon sekä pankkien ikkunoita, spray-maalattiin rakennusten seiniä sekä vahingoitettiin valvontakameroita, parkkimittareita ja kadulla seisoneita autoja.
Kaikkiaan tapahtumien seurauksena otettiin säilöön noin 30 henkilöä ja kirjattiin yli 30 rikosilmoitusta.
”Motiivina häiriköinti, eivät yhteiskunnalliset syyt”
Poliisin mukaan mellakointi syntyi monen tekijän yhteisvaikutuksesta:
Tampereelle siirretty juhla tarjosi uuden areenan, se sai etukäteen suuren mediahuomion, mielenosoituksesta muodostui ennakkoon kuva aggressiivisena ja konfliktihakuisena tapahtumana ja ”mellakointia edistivät olennaisesti mielenosoitukseen saapuneet aktivistipiirien ulkopuoliset päihtyneet henkilöt, joiden osallistumista motivoi nimenomaan mahdollisuus häiriköintiin eikä niinkään tapahtuman poliittinen sanoma.”
Poliisin maltillinen toiminta taas tilannekatsauksen mukaan hillitsi mellakointia.
Yhteiskunnalliset syyt ministeriö sen sijaan hylkää kokonaan:
”Viime vuosina on ollut otollisempiakin ajankohtia radikaalien liikkeiden lisääntymiselle, mutta toiminta ei ole käynnistynyt. Suomessa yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen vaikutukset ääriliikkeiden toimintaan ovatkin yleisesti ottaen olleet vähäisiä. Kiakkovierasjuhlissa oli enemmänkin kyse radikaaleille äärivasemmistoaktivisteille avautuneesta otollisesta mahdollisuudesta järjestää ”suomalainen mellakka” – mielenosoituksen, humalajuomisen ja yleisten sääntöjen rikkomisen yhdistävä julkisuushakuinen joukkotapahtuma.”
Sitoutumattomia ei aate kiinnosta
Eniten sisäministeriötä kiinnostaa aatteellisesti sitoutumattomien keskeinen rooli varsinaisessa mellakoinnissa.
”Heitä tullaan todennäköisesti jatkossakin näkemään mielenosoitusten yhteydessä tapahtuvassa mellakoinnissa ja heidän määränsä voi vaikuttaa mellakoinnin laajuuteen. Tämänhetkisen arvion mukaan he eivät kuitenkaan joukkona ole sellainen, että he tuntisivat mielenkiintoa äärivasemmistolaista tai anarkistista aatemaailmaa kohtaan niin paljon, että he liittyisivät näihin liikkeisiin.”
Skinit tekevät eniten väkivaltaa
Poliisin tietoon tulee vuosittain alle 100 rikosta, joiden taustalla voidaan arvioida olevan ekstremismiin liittyvä motiivi. Suurin osa näistä rikoksista on äärioikeistolaisten skinheadien spontaaneja väkivallantekoja kantaväestön tai etnisten vähemmistöjen edustajia kohtaan.
Syyrian sisällissotaan on Suomesta matkustanut sisäministeriön arvion mukaan yli kolmekymmentä henkilöä, suuri osa aseellisessa oppositiossa toimivien radikaaliryhmien riveihin.
Tämä kasvattaa riskiä Suomesta lähteneiden loukkaantumiseen ja traumatisoitumiseen taisteluissa. Sodassa hankitut kokemukset saattavat näkyä konfliktista Suomeen palaavan henkilön toiminnassa. Myös riski sellaisesta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta, jonka seurauksena henkilö ryhtyy Suomessa rekrytoimaan muita, tukemaan kansainvälistä terrorismia tai itse käyttää väkivaltaa, kasvaa, tilannekatsauksessa todetaan.
uutiskirje 
