Lama ja rakennemuutos on kohdellut kaltoin SAK:laisen Puu- ja erityisalojen liiton jäsenkuntaa. Keskimääräinen työttömyysaste on viime vuosina ollut noin 15–17 prosentin luokkaa. Liitto oli aktiivisesti mukana synnyttämässä suurta teollisuusliittoa TEAMia SAK:hon, jonka Metalliliitto kuitenkin kaatoi. Sen jälkeen useita fuusiohankkeita on ollut vireillä huonolla menestyksellä ja parhaillaan on esillä fuusioituminen STTK:laiseen ammattiliitto Prohon.
Tämä kaikki on synnyttänyt huhuja, joiden mukaan Puuliitto ja etenkin sen työttömyyskassa olisivat konkurssin partaalla. Liittosihteeri Jyrki Alapartanen (vas.) kiistää tällaiset huhut jyrkästi.
– Puuliitto on ihan hyvässä jamassa liittona ja myös työttömyyskassana. Ongelmamme on toki korkea työttömyys, josta johtuu jäsenmaksun selvästi korkeampi taso kuin monella muulla teollisuusalan liitolla. Puutyöläisen pitää maksaa jopa viisinkertainen jäsenmaksu verrattuna monen muun ammattiliiton jäseneen.
– Tänä vuonna kuitenkin voitiin työttömyyskassan jäsenmaksua alentaa 0,9 prosentista 0,8 prosenttiin. Varsinaisen liiton jäsenmaksun osalta ollaan ihan samassa tasossa kuin muut teollisuusliitot, sanoo Alapartanen.
Pro-hanke
etenee
Ison TEAMin kaatumisen jälkeen yhteistyötä haettiin pikku-TEAMin kanssa, mutta TEAMin demariryhmä ei Alapartasen mukaan halunnut jatkaa liiton pitkää fuusioperinnettä. Rakennusliiton osalta taas pyrittiin yhteiseen työttömyyskassaan, mutta Rakennusliitto hylkäsi hankkeen.
– Tällä hetkellä käymme keskusteluja ammattiliitto Pron kanssa. Valtuustomme antoi marraskuussa liiton johdolle ja hallitukselle valtuudet käydä syvällisempiä keskusteluja ja aikataulupohdintoja Pron kanssa. Nyt odottelemme ammattiliitto Pron edustajiston keväällä pidettävän kokouksen vastausta. Jos sieltä saadaan vihreää valoa, niin asia etenee.
Puuliitto kuuluu SAK:hon ja Pro STTK:hon eli edessä olisi liittyminen toiseen keskusjärjestöön?
– Keskusjärjestöasia on vielä keskustelematta. Se on tietysti ratkaistava. On kuitenkin sanottava, että Puuliiton valtuuston antaessa neuvotteluvaltuudet edetä asiassa, se nähnyt tätä asiaa ensisijaisena. Kaikki me varmasti toivomme, että SAK olisi myös sen uuden liiton keskusjärjestö.
Pron toukokuisen edustajiston jälkeen alkaa myös keskustelu siitä, onko kyseessä liittofuusio vai Puuliiton liittyminen ammattiliitto Prohon.
– Tässä on kyse tietysti siitä miten ammattiliittojen historiat halutaan ottaa huomioon. Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen (sd.) tuki hankkeelle on ollut myönteinen. Miten SDP:n puheenjohtajapeli vaikuttaa tai tulee vaikuttamaan tähän hankkeeseen, jää nähtäväksi, pohtii Alapartanen.
Kepu ja vasemmisto vaaliliitossa
Puu- ja erityisalojen liitto järjestää syyskuussa liittovaalit. Edellisen kerran liittovaalit järjestettiin vuonna 2005. Sen jälkeen järjestettiin yhdet ns. sopuvaalit vanhoilla voimasuhteilla. Vuoden 2005 vaaleissa sosialidemokraatit saivat 62 prosenttia, vasemmistoliittolaiset 34 ja keskusta 4 prosenttia äänistä.
Tulevissa vaaleissa vasemmistoliittolaiset ja keskustalaiset ovat yhteisessä ”Vahvasti jäsenten asialla” -vaaliliitossa, joka Alapartasen mukaan tavoittelee yli 40 prosentin ääniosuutta. Vaaleissa valitaan 41 jäsenen valtuusto.
Alapartasen mukaan keskustelut keskustalaisten jälkeen alkoivat jo vuoden 2005 liittovaalien jälkeen, jossa keskustalaiset olivat omilla listoillaan. Aiemmissa vaaleissa he olivat olleet vaaliliitossa sosialidemokraattien kanssa. 2001 vaalien jälkeen yhteistyö kariutui keskinäisiin riitoihin vaaliliiton sisällä.
Päätökset Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitosta tehtiin viime marraskuussa valtuustoryhmien kokouksissa.
– Vaaliliitolla on yhteinen ohjelma ja samoin vaalityösuunnitelmat ovat yhteisiä. Ehdokkaat eivät tule näkymään vasemmistoliittolaisina, keskustalaisina tai sitoutumattomina, vaan kaikki ovat vaaliliiton ehdokkaita, sanoo Alapartanen. Vaaliliitto ei kuitenkaan peittele sitä taustaa mitä ehdokkaat edustavat.
Vaaliliiton ehdokasasettelu on sujunut Alapartasen mukaan hyvin ja täydet listat eli 205 ehdokasta on valmiina 13. kesäkuuta, jolloin listat tule luovuttaa keskusvaalilautakunnalle. Vahvasti jäsenen asialla- vaaliliiton ja sosialidemokraattisen vaaliliiton lisäksi perussuomalaiset saattavat osallistua vaaleihin omalla listallaan. Heillä ei ole liitossa käytännön toimintaa, mutta kunnallisvaalien perusteella heitä on liiton jäsenissä ympäri Suomea.
Puuliito vaaleissa 31 000 äänioikeutettua jäsentä, joista 27 000 on työelämän palveluksessa. Vaalit käydään ammattialojen mukaan järjestetyssä neljässä valtakunnallisessa vaalipiirissä.
uutiskirje 
