Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin oli vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä, osoittaa Työterveyslaitoksen seurantatutkimus. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt.
Tutkimukseen osallistui 4 677 vanhuuseläkeiän vuosina 2005 – 2011 saavuttanutta kuntatyöntekijää. Tutkimuksessa verrattiin vanhuuseläkeikään asti työskennelleitä henkilöitä niihin, jotka jatkoivat työtä vielä vanhuuseläkeiän jälkeen ainakin puoli vuotta.
Akatemiatutkija Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta pitää tulosta kansantalouden kannalta tärkeänä.
– Päättäjät, esimiehet ja työyhteisöt tarvitsevat tätä tietoa päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
Aiemmat tutkimukset ovat hänen mukaansa usein keskittyneet niihin tekijöihin, jotka ovat johtaneet ennenaikaiseen eläköitymiseen työkyvyttömyyden takia.
Monet eri tekijät vaikuttivat
Työuraansa yli puolella vuodella pidensi 832 henkilöä (17,8 %). Pidempään jatkaneet olivat useammin miehiä, korkeammassa ammattiasemassa olevia. Terveyteen liittyvistä asioista merkittävimmäksi nousi hyvä psyykkinen terveys.
Työhön liittyvistä psykososiaalisista tekijöistä mahdollisuus joustaviin työaikoihin oli vahvin työuran jatkamista ennustava tekijä sen jälkeen, kun kaikkien muiden tekijöiden, esimerkiksi terveyden ja ammattiaseman vaikutus oli analyyseissa huomioitu. Työntekijät, joilla oli hyvät mahdollisuudet joustaviin työaikoihin jatkoivat keskimäärin 9,5 kuukautta pidempään työssä kuin ne työntekijät, jotka kokivat mahdollisuudet vähäisiksi.
Hieman yli 20 prosenttia työntekijöistä, jotka voivat psyykkisesti hyvin ja joilla oli mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, jatkoivat työssä yli eläkeiän.
– Tulokset osoittavat, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttavat jaksamaan työssä yli henkilökohtaisen eläkeiän silloinkin, kun terveys on heikentynyt, toteaa Kunta-10-tutkimuksen johtaja, professori Jussi Vahtera Työterveyslaitoksesta ja Turun yliopistosta.
Joustavat työajat voivat auttaa stressinhallinnassa ja säästää voimavaroja, joita erityisesti naispuoliset eläkeikää lähestyvät työntekijät tarvitsevat esimerkiksi omista iäkkäistä vanhemmistaan huolehtimiseen.
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat kertoa myös hyvästä johtamisesta ja luottamuksesta työpaikalla.
Tutkimus ajoittui eläkeuudistukseen
Vanhuuseläkeiän saavuttavien kuntatyöntekijöiden seuranta alkoi eläkeuudistuksen alussa 2005. Rekisteritietoa oli saatavilla vuoden 2011 loppuun asti. Työntekijöille on määritelty laskennallinen eläkeikä, joka riippuu työhistoriasta ja toimialasta. Eläkelain mukaisesti työntekijä voi jatkaa työssä 68 ikävuoteen asti ja eläke on sitä suurempi, mitä pidempään työssä jatketaan.
Tutkimuksessa laskennallinen eläkeikä vaihteli 57 ja 65 vuoden välillä, yleisimmin se oli 64 – 65 vuotta. Toteutunutta eläkkeelle jäämisen päivämäärää tai työssä jatkamista verrattiin laskennalliseen eläkeikään. Yli kuuden kuukauden pidennys määriteltiin työuran pidennykseksi.
Tutkimuksessa käytettiin useita eri rekisteritietoja terveydentilan arvioimiseksi sekä kyselyä, johon työntekijät olivat vastanneet työssä ollessaan.
lehti 