Menokuri kuntien uusille tehtäville
Kuntien taloutta ryhdytään suunnittelemaan samoin kuin valtion taloutta kehysriihien yhteydessä. Tällä aiotaan pysäyttää kuntien velkaantuminen ja saada koko kuntatalous tasapainoon.
Kehysriihessä seurataan tarkkaan kunta-alan taloutta, mutta samalla koko julkisen sektorin taloutta, mukaan lukien eläkeyhtiöitä. Uutta kehysbudjetointia kokeillaan osittain jo tänä keväänä.
Kuntatalous aiotaan saada tasapainoon 3–4 vuodessa. Jokaisessa kehysriihessä seurataan, onko kuntatalous kokonaisuutena tasapainossa, mistä poikkeamat johtuvat ja vaaditaanko niiden korjaamiseksi erityisiä toimia.
Kuntien talouden ohella seurattavaksi tulee koko kuntakonserni, siis myös kuntayhtymät ja kuntien yhtiöt.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen ja ylijohtaja Päivi Laajala esittelivät maanantaina toimia kuntien menojen hillitsemiseksi. Niiden toivotaan pitävän kuntien veroasteet kohtuullisina.
Pääosa toimista kohdistuu ministeriöihin ja valtion hallinnonaloihin. Jokainen hallinnonala joutuu noudattamaan menokuria eli ns. menorajoitetta, kun se valmistelee kuntien uusia tehtäviä.
– Tässä otetaan käyttöön rahoitusperiaate. Valtio sopii kuntien velvoitteista ja pitää huolen, että kunnilla on mahdollisuus ne hoitaa, Pekkarinen totesi.
Kuntien uusille tehtäville asetettava menorajoite perustuu valtiovarainministeriön virkamiesten laskemiin. Järjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Sitovuudeltaan menorajoite vastaa valtiontalouden menokehyksiä.
”Ei hallitusohjelmia tuulentupien varaan”
Talouskuri koskee myös seuraavaa hallitusta.
– Valittaen täytyy sanoa, että hallitusohjelmia on laadittu tuulentupien varaan, Pekkarinen sivalsi istuvaa ja sitä edeltävää hallitusta.
– Muutosta tarvitaan, hallitusohjelma on laadittava realistiselle pohjalle.
Pekkarinen huomautti, että hallitusohjelmassa on harvoin pohdittu kuntien uusien tehtävien rahoitusta. Siitä on yleensä huolehdittu vain jälkipainotteisesti.
Seuraava hallitus saa eteensä valtiovarainministeriön arvion julkisen talouden lähtökohdista ja näkymistä koko vaalikaudelle sekä edellisen hallituksen ”teknisen” suunnitelman julkisen talouden korjaamiseksi. Näiden perusteella seuraava hallitus linjaa julkisen talouden, valtiontalouden, kuntatalouden ja sotu-sektorin tavoitteensa.
Alijäämät pois 4 vuodessa
Kuntatalouden vuotuinen alijäämä on nyt 1,5 – 2 miljardia. Se haittaa pyrkimyksiä saada koko julkisen sektorin tulot ja menot tasapainoon.
Valtio ei edelleenkään puutu suoraan yksittäisen kunnan rahankäyttöön, ellei sille synny alijäämää tai jollei se päädy kriisikunnaksi.
Tähän saakka kunnat ovat voineet kattaa alijäämiään pitkän ajan kuluessa. Vastedes alijäämä on katettava neljässä vuodessa. Kriisikuntamenettelyssä otetaan huomioon kunnan oman talouden lisäksi koko sen kuntakonsernin talous. Muutokset tulevat uuteen kuntalakiin.
Ylijohtaja Päivi Laajala luonnehti, että uudistus antaa uusia elementtejä kuntatalouden kestävyyden lisäämiseksi.
Tavallisimmat valtion ohjauskeinot ovat yhä valtionosuudet sekä verojen ja maksujen maksuperusteet. Kunnat päättävät edelleen veroasteistaan.
lehti 