Lukiolaisten edunvalvontajärjestöt ovat huolissaan lukioiden tulevaisuudesta. Ne muistuttavat, että hallitus on vuoteen 2017 mennessä säästämässä lukiokoulutuksesta 170–200 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 rahoitukseen verrattuna tämä tarkoittaa 25–30 prosentin leikkausta. Järjestöt kysyivätkin perjantaiaamuna eduskuntapuolueilta, miten rajusti vähentyvillä resursseilla voidaan turvata laadukas ja nykyaikainen lukiokoulutus.
– Lukiokoulutuksen säästöt vaarantavat koulutuksen päivittämisen 2020-luvulla, arvioivat Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi, Pro Lukio ry:n puheenjohtaja Atso Taipale ja Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila.
– Lukioiden tieto- ja viestintäteknologian päivittäminen, uudenlaisten opetusmenetelmien käyttöönotto ja koulutuksen kehittäminen vaativat rahoitusta. Jos lukiot joutuvat kamppailemaan perusedellytysten kanssa, ei kehittämistyölle jää sijaa.
Puheenjohtajat muistuttivat myös siitä, että säästöjen lisäksi hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusperusteet ja järjestäjäverkon. Heidän mielestään korotetun valtionavun ja pienten lukioiden lisän lopettaminen ilman vastaavaa kompensaatiota veisi nuorilta laajoissa osissa maata mahdollisuuden opiskella kotoa käsin missään opinahjossa peruskoulun jälkeen.
– Toisen asteen koulutuksen järjestämislupien uusjako taas mullistaa oppilaitoskenttää tavalla, jota ei ole nähty sitten 1960- ja 70-lukujen peruskoulu-uudistuksen, he toteavat.
– Säästöt ja muut hallituksen toimenpiteet ajavat lukiokoulutusta periaatteellisiin ratkaisuihin, joiden seuraukset tulisi arvioida huolella etukäteen. Samalla kun säästetään, hallituksen suunnitelmat oppivelvollisuuden pidentämisestä tuottavat yhteiskunnalle paljon lisäkustannuksia.
Järjestöt vaativat, että maanantaina alkavassa kehysriihessä lukiokoulutuksesta ei enää säästetä.
uutiskirje 
