Siivoustyö huomataan harvoin. Näin on sairaaloissakin.
– Jos jotain on jäänyt tekemättä, se huomataan. Muuten otetaan itsestäänselvyytenä, että on siistiä, laitoshuoltaja Taru Laine sanoo.
Vaikka laitoshuoltaja ei juuri saa palautetta työstään, Laine tietää työnsä merkityksen.
– Jos me kävelisimme ulos, samana päivänä osasto jouduttaisiin sulkemaan. Ei sille olisi vaihtoehtoa. Kyllä minä sen tiedostan ja olen ylpeä omasta työstäni.
Samaa sanoo osastolla työskentelevä kätilö.
– Laitoshuoltajat ovat korvaamattomia. Emme me ehtisi tehdä heidän työtään.
Mutta jos palkalla mitataan arvostusta, ei uskoisi, että kyse on työstä, jota ilman yhteiskunta pysähtyisi.
Palkassa vuorolisät tekevät paljon.
– Ilman niitä joutuisi tiukoille.
Kiirettä pitää
Kolmivuorotyötä tekevän Laineen työpäivä alkaa tänään kello seitsemän. Hän on herännyt viideltä kotona Vantaalla, lähtenyt työmatkalle kuudelta ja seitsemältä jo ehtinyt vaihtaa kuulumiset yövuorolaisen kanssa ja tarttua moppiin ja liinaan Kätilöopiston sairaalan osastolla 14, joka on synnytysosasto.
– Viime yö meni vissiin hyvin, ei ollut kaaosta, Laine kertoo.
Monitorissa näkyy kuuden syntymässä olevan lapsen sydänäänikäyrää. Lisäksi kaksi ruutua odottaa.
– Kahdeksan synnytystä tulossa, hän toteaa.
Se on paljon yhdeksän synnytyspaikan osastolla. Saman tien synnytyskello soi merkiksi siitä, että yksi äiti aloittaa tositoimet.
Harva haaveilee tästä ammatista
Taru Laine, 29, on siivonnut 11 vuotta Kätilöopistoa. Lähes kaikki osastot ovat tuttuja. Osastolla 14 hän on työskennellyt kahdeksan vuotta.
– Peruskoulun jälkeen menin lähihoitajakouluun, mutten viihtynyt, ja tulin tänne pitämään välivuotta, hän kertoo.
Laitoshuoltajan työ ei ollut unelmatyö.
– Harvoin koulun penkiltä lähtevä ajattelee, että rupeanpa laitoshuoltajaksi.
Laineellakin oli ennakkoluuloja: tylsää lattioiden moppaamista, vessan pesemistä, lilluvia harmaita vesiä.
– Aika pian huomasin, että ei tämä ole semmoista, hän sanoo.
Laitoshuoltajan työ eroaa siivoojan työstä siinä, että siihen kuuluu myös välinehuoltoa, ruokahuoltoa ja liinavaatehuoltoa. Laitoshuoltaja pesee ilokaasumaskeja, lämpöpusseja, pyyhkii instrumenttipöytiä, toimittaa instrumentteja steriloitavaksi välinehuoltokeskukseen ja korvaa likaiset puhtailla.
Laitoshuoltaja voisi kouluttautua työnohjaajaksi ja laitoshuoltopäälliköksi.
– Tuskin rupean siihen. Tykkään tehdä käsilläni ja olla ihmisten keskellä, en pyöritellä papereita ja miettiä työvuorolistoja, Laine arvelee.
Laine ei myöskään suunnittele työpaikan tai alan vaihtamista.
– Joskus käy mielessä, mutta tämä on hirveän kiva työympäristö ja työkaverit ovat mukavia. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa.
Kukaan ei kyttää.
Reportaasi laitoshuoltaja Taru Laineen työpäivästä ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 21.3. Lue koko juttu näköislehdestä, irtonumeron voit ostaa Lehtiluukusta.
lehti 