Hallituksen kaksipäiväiseksi suunniteltu kehysriihi on alkanut Helsingin Säätytalolla. Jo perinteiseksi muodostuneen tavan mukaan opiskelijajärjestöt päivystävät Säätytalon edustalla ja hallitukselle satelee viime hetken evästyksiä.
Nykyinen hallitus on pyrkinyt kaventamaan tuloeroja ja helpottanut pienituloisten asemaa muun muassa perusturvaa parantamalla. Investointi on ollut paitsi tarpeen inhimillisesti, myös järkevää taloudellisesti, toteaa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
– Parannus on mennyt suoraan kulutukseen ja ylläpitänyt kotimaista kysyntää.
Jos sosiaaliturvaa leikataan joko suoraan tai jäädyttämällä indeksejä, puheet tuloerojen kaventamisesta voi Kiukkaan mukaan lopettaa. Samalla puututaan hyvinvointivaltion inhimillisiin ja taloudellisiin edellytyksiin.
Tasa-arvon kokemus on hyvinvointia
– Hyvinvointi syntyy myös tasa-arvoisuuden kokemuksesta. Yksi tämän kokemuksen edellytys ovat maltilliset tuloerot.
– Myöskään osaamistaan ei voi käyttää, jos ei voi hyvin. Sosiaaliturva luo turvaverkon, joka mahdollistaa osaamisen käyttämisen – kenenkään ei tarvitse kerätä omalle tililleen suuria summia sairastumisen, työttömyyden tai vanhuuden varalta, Kiukas toteaa.
Hän muistuttaa, että viime vuosikymmenten kannattavimmat osaamisinvestoinnit ovat olleet peruskoulujärjestelmä, ammattikorkeakoululaitos sekä yliopistokoulutuksen laajentaminen.
– Niiden synnyttämään osaamispääomaan verrattuna erilaiset innovaatiotuet ovat pieniä puroja. Tämä on hyvä muistaa, kun säästöjä tehdään, Kiukas evästää.
”Koulutus kantaa hedelmää”
Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt ovat Säätytalolla kannustamassa hallitusta panostamaan koulutukseen ja turvaamaan kouluttautumismahdollisuudet kaikille.
Toisen asteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat muistuttavat, että koulutus on tulevaisuuden siemen. Suomen menestys globaaleilla markkinoilla ja työnjaossa perustuu osaamiseen ja korkeaan ammattitaitoon. Koulutuksen holtittomat leikkaukset sekä kansainvälisille opiskelijoille kaavaillut lukukausimaksut murentavat suomalaisen hyvinvoinnin perusrakenteita, he sanovat.
Järjestöjen mukaan kansallinen kasvupohja köyhtyy. Kuluvalla hallituskaudella esi- ja perusopetuksen rahoituksesta leikataan yhteensä yli 600 miljoonaa euroa ja toiselta asteelta noin 500 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta taas karsitaan noin viidennes, minkä lisäksi yliopistoindeksin jäädytys 2012–2013 ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitusleikkaukset ovat kurittaneet yliopistoja 100 miljoonalla eurolla. Yhteensä keskeisimmiltä koulutusasteilta leikkautuu noin puolitoista miljardia euroa.
Koulutusta ei voi valtiontaloudessa ajatella kulueränä, vaan se on osaamisen, talouden ja tuottavuuden kasvua edistävä investointi. Köyhdytetyssä maaperässä ei hedelmällisinkään siemen idä, linjaavat puheenjohtajat.
uutiskirje 
