Ammattijärjestöt ja Rakennusteollisuus RT ovat pettyneitä tilaajavastuulain muutostarpeita selvittäneen työryhmän esityksiin tilaajavastuulain muuttamiseksi. Maanantaina mietintönsä jättäneen työryhmän loppuraportin ehdotukset veisivät järjestöjen mielestä toteutuessaan pohjan talousrikollisuuden torjuntatoimien uskottavuudelta.
– Huonoin muutos on poistaa tilaajilta velvollisuus valvoa sopimussuhteen aikana ulkomaisen työvoiman todistuksia sosiaaliturvasta. Lisäksi työryhmä sallisi sopimuksen tekemisen sellaisen urakoitsijan kanssa, jolla on verovelkaa ilman maksusuunnitelmaa, sanoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä.
Rakennusteollisuuden näkemyksiin yhtyvät ammattijärjestöt Rakennusliitto ja Pro sekä muun muassa rakennuttajia edustava RAKLI. Myös tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa vastaava Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on jättänyt työryhmän esityksestä eriävän mielipiteen.
”Vesittäisi edistysaskeleet”
Liittojen mukaan työryhmän ehdotukset ovat vastakkaisia sille, mitä valvovat viranomaiset ja työryhmän kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet. Rakennusala on vaatinut lisää resursseja viranomaisille talousrikollisuuden torjuntaan ja edistänyt osaltaan harmaata taloutta estäviä lakimuutoksia. Tästä esimerkkinä on rakennusalan veronumero ja kesällä voimaan tuleva ilmoitusvelvollisuus, jotka perustuvat Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden aloitteeseen.
– Työryhmän tarkoitus keventää yrityksille tulevia velvoitteita on ollut sinänsä hyvä, mutta näin vesitettäisiin talousrikollisuuden torjunnassa rakennusalalla otetut edistysaskeleet, Tapio Kari toteaa.
”Neljänneksen kilpailuetu harmaille yrittäjälle”
Järjestöjen mukaan loppuraportin ehdotukset tekisivät harmaata taloutta harjoittavien yritysten toiminnasta huomattavan helppoa. Lakia esitetään muutettavaksi siten, että tilaajalla ei olisi urakan aloittamisen jälkeen velvollisuutta valvoa lähetettyjen työntekijöiden todistuksia kuulumisesta lähtömaan sosiaaliturvaan. Vastuu todistusten hankkimisesta jäisi tällöin yksinomaan ulkomaisen työnantajan vastuulle.
– Käytännössä ulkomainen yritys näyttäisi työntekijöiden todistukset ennen töiden aloitusta työn tilaajalle. Kahden päivän kuluttua yritys voisi vaihtaa kaikki työntekijät, eikä tilaajan tarvitsisi enää välittää, onko todistuksia vai ei, Tapio Kari kuvaa.
– Käyttämällä vakuuttamattomia työntekijöitä harmaan talouden yrittäjä säästäisi neljänneksen henkilöstökuluista. Näin ulkomailta työvoimaa lähettävä yritys saisi kilpailuedun, joka johtaisi lakeja noudattavien suomalaisyritysten kohdalla väistämättä siihen, ettei tarjouskilpailuissa voida pärjätä, Kari jatkaa.
Ehdotuksen perusteella lähettyjen työntekijöiden vakuuttamista valvoisivat ainoastaan Aluehallintoviraston ulkomaalaistarkastajat, joista lähetettyjen työntekijöiden asioita valvoo tällä hetkellä kymmenisen virkamiestä koko Suomessa. Tapio Karin mukaan kiinnijäämisriski lähenisi nollaa ja vaikka sitten sakkoa tulisi, määrättävä sakko ei olisi perintäkelpoinen ulkomailla.
Verovelka ei olisi sopimuksenteon este
Työryhmä esittää, että tilaajayritys voisi oman harkintansa mukaan tehdä sopimuksen myös sellaisen alihankintayrityksen kanssa, jolla on verovelkaa mutta ei maksusuunnitelmaa sen hoitamiseksi. Tilaajan ei myöskään tarvitsisi välittää onko verovelkaa esimerkiksi 10 000 tai 100 000 euroa, riittää kun tietää verovelan määrän.
Nykykäytännön mukaan alihankintayrityksen on pitänyt tehdä maksusuunnitelma veroveloista Verohallinnon kanssa ennen kuin sopimusta voidaan tehdä.
– Maksusuunnitelmaedellytyksen poistaminen on vähintäänkin erikoista. Verohallinto tekee yrityksen kanssa maksusuunnitelman usein jo yhden puhelun perusteella, jos verovelan synnylle on uskottavat perustelut ja viimeistään viikossa, mikäli yritys ei ole tietoisesti laiminlyönyt velvoitteitaan. Asian hoitamisen vaatima aika tai vaiva ei pitäisi olla ylivoimainen. Ei kai epäkelpoja yrityksiä pidä hyysätä? kysyy Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
”Jatkotyö tarpeen”
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava korostavat, että jatkotyö on tarpeen, koska lakiin esitettävät muutokset eivät auta ratkaisemaan alipalkkaukseen liittyviä ongelmia. Järjestöt painottavat työryhmämietintöön jättämässään lausumassa, että erityisesti tämä pätee ulkomailta alihankintana teetettävään työhön.
Myös muualla kuin rakennusalalla itsenäiset yrittäjät ja niin sanotut vakiintuneet sopimukset olisi palkansaajajärjestöjen mielestä saatava tilaajavastuulain piiriin.
Vauhtia kaivataan erityisesti hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaansa kirjaamaan tavoitteeseen laajentaa pääurakoitsijan vastuuta alihankkijoiden veroista ja sosiaaliturvamaksuista.
”Jos nyt ei toimita, vaarana on, että asiaan on mahdollista palata aikaisintaan syksyllä 2015, jos uusi hallitus niin päättää”, huomauttavat järjestöjen harmaan talouden asiantuntijat.
lehti 