Pätkätyöntekijät ja vuokratyöntekijät jäävät usein työterveyshuollon ulkopuolelle, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.
Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan työterveyshuollon kattavuus on noin 90 prosenttia. Alle 10 hengen yrityksissä kattavuus on vain 63 prosenttia.
– Kyselytutkimukset ja tilastot antavat kaunistellun kuvan työpaikkojen tilanteesta, Haring toteaa.
Pienten yritysten joukossa on niitä, jotka tahallisesti tai tahattomasti laistavat työterveyshuollon järjestämisestä.
– Työterveyshuollon järjestäminen voi olla hankalaa tai sitä ei pidetä tarpeellisena, Haring arvioi syitä.
Yhtenä syynä ovat kustannukset. Suuret yritykset saavat työterveyshuollon järjestäjiltä alennuksia, pienet jäävät niistä paitsi. Haringin mukaan työterveyspalveluiden todellista hintaa on vaikea nähdä.
– Kela-korvauskatot ylittyvät helposti, kun pieneen yritykseen tehdään työpaikkakäynti, terveystarkastukset ja niihin liittyvät laboratoriokokeet.
Jos työntekijät tarvitsevat terveystarkastusten lisäksi sairaanhoitoa, kustannukset kasvavat. Tosin yhteiskunta tulee pieniä yrityksiä vastaan korkeammalla korvauskatolla, jolloin yrityksen omavastuuraja on korkeammalla.
Palkan maksaja järjestää työterveyshuollon
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Vuokratyöntekijöiden työterveyshuollosta vastaa se, joka maksaa heille palkan. Vuokratyöntekijää käyttävä yritys puolestaan vastaa vuokratyöntekijän perehdyttämisestä ja hänen työturvallisuudestaan.
Määräaikaisia ja vakituisia työntekijöitä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan, joten kaikilla työntekijöillä on oltava samanlaiset oikeudet palveluihin. Esimerkiksi pätkätyöntekijöiltä ei voi rajata sairaanhoitoa pois, jos se sisältyy työpaikan työterveyshuoltoon.
– Lakisääteiset tarkastukset on tehtävä, vaikka työntekijä olisi töissä vain lyhyenkin aikaa.
Haring toteaa, että työterveyshuollon ulkopuolella olevat yritykset edustavat kaikkia aloja.
Työsuojeluviranomaiset valvovat työpaikkoja
Haringin mukaan työterveyshuollon kattavuus on pysynyt jo pitkän aikaa kutakuinkin samana.
Kun työsuojeluviranomaiset tekevät valvontakäynnin työpaikalle, he tarkastavat, onko työterveyshuollon kanssa tehty sopimus, työpaikkaselvitys tehty ja onko työterveyshuollon toimintasuunnitelma työntekijöiden nähtävillä.
Kaikille työpaikoille työsuojeluviranomaiset eivät ehdi.
– Vaarana on, että terveystarkastukset jätetään tekemättä sellaisilla työpaikoilla, joissa on erityisen vahva riski sairastua työperäiseen tautiin.
Viime syksynä voimaan tulleen työterveysasetuksen mukaan tiedon pitäisi kulkea työterveysriskejä sisältävästä työstä työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida säännöllisesti työntekijän terveydentila erityisesti, jos työ altistaa kemikaaleille, pölylle tai melulle.
uutiskirje 
