Hallitustenvälisen ilmastopaneeliin IPCC:n uusimmassa osaraportissa todetaan talouskasvun ja ilmastonmuutoksen olevan kytköksissä toisiinsa.
– Tällä hetkellä Kiinan kansantalous kasvaa eniten ja myös tuottaa eniten ilmaston lämpenemistä edistäviä päästöjä, Ilmatieteen pääjohtaja, Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas kertoi raportin julkistustilaisuudessa maanantaina.
Hän totesi Suomen päästöjen olevan vain pieni osa ilmastonmuutoksen syistä.
– Euroopassa ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin. Metsien kasvu kiihtyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, myös Suomessa. Etelä-Euroopassa metsäpaloriski kasvaa, Suomen ympäristökeskuksen professori Tim Carter sanoi.
Lisäksi Alppien ja muiden vuoristojen jäätiköt kutistuvat ja laajeneva osa ikiroudasta sulaa. Metsien eliölajeista osa kasvaa, osa taantuu.
Sadetta lisää, kuivuutta lisää
Suomessa ilmastonmuutos pidentää kasvukautta, mutta helleaaltojen aiheuttama kuivuus verottaa kasvien menestymistä. Vuotuinen sademäärä tosin kasvaa vuosisadan loppuun mennessä 20 prosenttia, mutta Suomessa sateet ajoittuvat talveen. Merenpinta kohoaa jäätiköiden kutistuessa ja ikiroudan sulaessa. Rannikkotulvat yleistyvät, etenkin Aasiassa.
– Sademäärän lisääntyminen saattaa johtaa eroosioon ja maaperän ravintoköyhyyteen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vanhempi tutkija Kaija Hakala muistuttaa.
Nyt julkaistu raportti on osa syksyllä 2014 ilmestyvää IPCC:n viidettä arviointiraporttia. Suomen uudistettu ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia on lausuntokierroksella.
Ruoka ei riitä kaikille
Hakalan mukaan vuonna 2050 maapallon viljelmät eivät tuota tarpeeksi, jotta koko ihmiskunta saataisiin ruokittua. Nyt aliravittuja on 870 miljoonaa.
– Yleisesti ottaen sadot ja ruoantuotanto ovat kohentuneet henkeä kohti viimeisten 40 vuoden aikana. Siihen ovat vaikuttaneet muut kuin ilmastolliset tekijät, kuten paremmat lannoitteet ja tehokkaampi tuotanto, Hakala toteaa.
Maailman kasvavalla keskiluokalla on varaa hankkia yhä enemmän liharuokaa, jonka kasvattamiseen kuluu viljaa. Vuoteen 2030 taloudellisesti keskiluokkaisia arvioidaan olevan viisi miljardia, kun vuonna 2010 heitä oli kaksi miljardia. Autojen määrän arvioidaan kasvavan nykyisestä 1,5 miljardista 2,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä.
Valtamerten ekosysteemi muuttuu
Raportin mukaan myös valtamerien elämä muuttuu. Suurimmat uhat ovat lämpeneminen, happamoituminen ja happikato.
Vesien lämpenemisen myötä kalalajeja, planktonia ja selkärangattomia siirtyvät pohjoisemmaksi. Meri- ja rannikkoseutujen monimuotoisuuden uskotaan yksipuolistuvan sekä niistä saatavien palveluiden ja tuotteiden heikkenevän.
Rannikkotulvat, merenpinnan nousu ja hyökyaallot aiheuttavat vaaratilanteita rannoilla. Joillakin alueilla kaupungit ovat vaaravyöhykkeessä, mutta saarivaltiot kärsivät eniten.
Kuva UP/Tiina Tenkanen
uutiskirje 
