– Koulujen juhlat voi hyvin järjestää ilman suvivirttäkin. Ehdotan tilalle Popedan ”Pitkää kuumaa kesää”, vasemmistoliiton Anna Kontula toteaa perjantaina facebook-sivullaan.
Kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Anna Kontula kommentoi ehdotuksellaan kuumana vellonutta keskustelua Suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlissa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta aloitti tänään asiantuntijoiden kuulemisen siitä, voiko kouluissa järjestää uskonnollisia tilaisuuksia.
Koulun lakisääteisiin velvoitteisiin ei kuulu uskonnon harjoittaminen.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen arvioi maaliskuussa päätöksessään, että kouluissa ei pitäisi järjestää tilaisuuksia, joissa on uskonnollisen vakaumuksen mukaista sisältöä. Päätöksen tiedotteessa myös Suvivirsi laskettiin uskonnolliseksi sisällöksi.
Eduskunnan apulaisoikeusmies Jussi Pajuoja otti asiaan erilaisen kannan viime syksynä. Hänen mukaansa Suvivirren kaksi ensimmäistä säkeistöä eivät ole erityisen uskonnollisia ja niitä voi esittää.
Asiantuntijakuulemisen jälkeen valiokunta arvioi, antaako se lausunnon asiasta.
Valiokunta linjasi viime hallituskaudella, että suvivirsi on osa suomalaista perinnettä ja sitä voidaan laulaa kouluissa.
Suvivirsi ei ole ongelmaton
Kansan Uutisille Kontula sanoo, että siinä mielessä ehdotus Pitkästä kuumasta kesästä ei ole vakavissaan tehty, että hän ajattelisi sen sopivan alakouluun Suvivirren tilalle.
– Mutta kylläkin siinä mielessä, että vuodesta toiseen jatkuva debatti on osoitus siitä, että Suvivirsi ei ole mikään ongelmaton, kansakuntaa yhdistävä neutraali perinne, jollaisena se halutaan esittää, hän jatkaa.
– Perinne kylläkin, monille rakas ja vaalittu, mutta osalle ihmisistä tiivistynyt lapsuudenmuisto ulkopuolisuudesta ja toiseudesta. Siksi keskustelu aiheesta jatkuu varmasti, kirjoitti valiokunta mitä tahansa.
Kontula toteaa monissa kouluissa löydetyn ratkaisu asiaan.
– Joissakin lauletaan vain kaksi ekaa säkeistöä, joissakin samaan säveleen sovitettu ”suvilaulu”. Joissakin ihan muita kesäbiisejä. Sellainen voisi olla vaikka tuo Pitkä kuuma kesä. Joissakin ei kevätjuhlaa järjestetä lainkaan, ja joissakin se on vapaaehtoinen, Kontula kertoo esimerkkejä.
Posti tukossa
Kontulan mukaan hänen sähköpostinsa on jo tukossa asiaa koskevia yhteydenottoja.
– Mutta lisäänpä vähän kierroksia toteamalla, että minusta kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan, hän kirjoittaa facebookissa.
– Koulujen ei tulisi tarjota minkään uskonnon tunnustuksellisia seremonioita ja oman uskonnon opetuksen tilalle olisi saatava kaikille yhteinen katsomusaine.
Samansuuntaisen kannan uskonnon opetukseen ovat ottaneet muutkin vasemmistoliiton kansanedustajat. Kontulan ryhmätoverit Silvia Modig ja Eila Tiainen totesivat tiedotteessaan muutama kuukausi sitten, että uskonto oppiaineena korvattaisiin kaikille yhteisellä katsomusaineella, jossa yhdistyy uskontotieto, elämänkatsomus ja etiikka.
Kontula arvelee, että tunnustuksellisista seremonioista luovutaan ”jollain aikavälillä”.
– Helsingissä enää 60 prosenttia väestöstä kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja luku laskee edelleen, muu Suomi seuraa perässä. Kyse ei ole vain muista uskontokunnista, vaan myös mihinkään uskontoon kuulumattomien ihmisten määrä kasvaa, hän toteaa.
Hyvä kuulla, taas
Aloitteen Suvivirsi-asian ottamisesta taas perustuslakivaliokunnan käsittelyyn tehnyt kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä ilmoitti perjantaina olevansa että keskustelussa on päästy tunteista järkeen.
– On hyvä, että kuulemme asiantuntijoilta, onko lainsäätäjän tahdossa tarvetta selkeyttämiseen. Jos apulaisoikeuskanslerin tai muiden lainkäyttäjien tulkinta kirjoitetusta laista on erilainen kuin lainsäätäjä on tarkoittanut tai sittemmin tahtoo, on vika lainsäätäjässä eikä käyttäjässä. Kuulemisten jälkeen voimme korjata lakia, jos selkeyttämiselle on tarvetta, Mäkelä linjaa.
Mäkelän mukaan kansalaisten ja päättäjien ylivoimainen enemmistö haluaa säilyttää suvivirren koulujen päättäjäisissä osana suomaista kulttuuriperinnettä.
– Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kyennyt erottamaan uskonnonharjoittamisen ja kansallisen kulttuuriperinteen. Tämä ei voi olla ylivoimaista Suomessakaan, Mäkelä arvioi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi Kotimaa 24:ssä, että asia puntaroitiin valiokunnassa tarkasti edellisellä kaudella. Hän piti todennäköisenä, että kanta pysyy samana uudessa käsittelyssä.
– Silloin aika vahvasti perusteltiin, etteivät esimerkiksi Suvivirsi tai Enkeli taivaan ole niinkään uskonnonharjoittamiseen liittyviä virsiä vaan osa traditiota. Ne eivät kohdistu mitään uskontoryhmää tai uskonnottomia vastaan, Koskinen sanoi.
Moni virren puolella
Ylen mukaan perustuslakivaliokunnan perjantaina kuulemat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kevätjuhlissa voidaan edelleen jatkaa suvivirren laulamista. Näin kertoivat Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja opetushallituksen pääjohtaja Auli Pitkälä.
Puumalaisen päätöksen jälkeen Suvivirren puolesta ovat ottaneet julkisesti kantaa muiden muassa kokoomuksen eduskuntaryhmä, Suomen Luokanopettajat ry, Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja joukko muita perussuomalaisten kansanedustajia, joukko keskustalaisia kansanedustajia, sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ja kymmenet bloggaajat ja kolumnistit.
Suvivirren puolesta kerätään myös adressia.
Kyse ihan muusta
Vapaa-ajattelijain Liitto taas on pyrkinyt keskustelussa huomauttamaan, että ongelman ydin ei ole Suvivirsi, vaan se, että kouluissa toistuvasti harjoitetaan uskontoa olettaen kaikkien oppilaiden siihen osallistuvan. Se totesi tiedotteessaan näin:
”Tämä ei ole mikään maahanmuuttajakysymys. Suomessa on yli 1,2 miljoonaa uskontokuntaan kuulumatonta, eivätkä kaikki uskontokuntaan kuuluvatkaan halua osallistua uskonnon harjoittamiseen. Paras olisi, niin kuin apulaisoikeuskansleri toteaa, että uskonnon harjoittamiset olisivat vapaaehtoisia ja tapahtuisivat kouluajan ulkopuolella.”
– Uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että ihmisillä olisi jokin perustuslaillinen oikeus siihen, että koulu järjestää uskonnon harjoittamista, liiton puheenjohtaja Petri Karisma totesi.
– Sen sijaan ihmisillä on perustuslaillinen oikeus siihen, että koulussa ei tarvitse osallistua itselle vieraan uskonnon harjoittamiseen. Koulun lakisääteisiin velvoitteisiin ei kuulu uskonnon harjoittaminen.
uutiskirje 
