Ensimmäinen vuosi nuorisotakuuta osoittaa, että työkalut nuorten työllistämiseksi toimivat. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kuitenkin nousussa.
Kuntoutussäätiön tekemän loppuraportin mukaan koulutusta ja työtä vaille olevat alle 25-vuotiaat nuoret kokevat nuorisotakuun selkiyttäneen heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Se on myös lisännyt motivaatiota päästä koulutukseen ja työhön.
– Yrityspuolella ei vieläkään tunneta kaikkia tukimuotoja, joita nuoren työllistämiseksi voi saada, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) totesi valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan kuusi ministeriä, joiden hallinnonalat ovat yhteydessä nuorisotakuun toteutumiseen.
Työnantajia kannustetaan monin tavoin
Työnantajien on mahdollista saada rahallista tukea nuoren palkkaamiseen esimerkiksi nuoren mukanaan tuomalla Sanssi-kortilla. Sen avulla nuoria on työllistynyt tämän vuoden helmikuuhun mennessä noin 8 700 nuorta.
Lisäksi oppisopimuskoulutusta tuetaan kiinteällä eurosummalla kuukaudessa. Palkkatukea maksetaan myös työllistyvälle nuorelle, jolta puuttuu toisen asteen koulutus.
Palkkatukipäätöksiä myönnettiin viime vuonna 16 388 nuorelle, minkä lisäksi oppisopimuskoulutukseen myönnettiin palkkatukea 2 572 nuorelle.
Työvoimaan kuuluu kaikkiaan 36 prosenttia alle 25-vuotiaista. Heistä työttömiä on 23 prosenttia. TE-toimistoon ilmoittautumisen jälkeen nuori työllistyy keskimäärin 12 viikossa. Kaikkien ikäryhmien työttömyyden kesto on noin 45 viikkoa.
Kiinnostus yrittäjyyteen noussut
Nuorisotakuuta ja nuorten työllistymistä vahvistavia hankkeita kehitetään edelleen.
Uudellamaalla toteutettu pilottihanke nuorten yrittäjätyöpajasta osoittaa, että nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on noussut. Yrittäjätyöpajaan otettiin 20 nuorta, joista 10 perusti oman yrityksen starttirahan turvin.
Yrittäjätyöpajatoiminnan on tarkoitus kattaa jatkossa koko Suomi.
Kokemukset osoittavat, että parhaat tulokset työpaikkojen löytämiseksi syntyvät TE-toimiston työntekijöiden jalkautuessa työnantajan puheille.
Peruskoululla ei pärjää
Perusasteen jälkeen opiskelun ja työn ulkopuolelle putoavia nuoria on vuosittain 4 000-8 000. Lukumäärän pienentämiseksi opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) ajaa oppivelvollisuuden nostamista 17 ikävuoteen nykyisen 16 sijasta. Hallitus päätti asiasta budjettikehysriihessä.
Ihalaisen mukaan noin 110 000 alle 30-vuotiasta tekee työtä pelkästään peruskoulun lopputodistuksen varassa.
– Näinä aikoina työmarkkinoilla ei pelkällä peruskoululla enää pärjää.
Naisten työurien pituus jää peruskoulun varassa 22 vuoteen, miesten 25 vuoteen. Lisäksi työura on Ihalaisen mukaan risainen eli kouluttamattomille on usein tarjolla pätkätyötä. Ihalainen toteaa toisen asteen koulutuksen tuovan vähintään kuusi vuotta lisää työuraa.
uutiskirje 
