Velvoite työpaikkaväkivallan torjunnassa on ensisijaisesti työnantajilla. Siihen tarvitaan kuitenkin myös työntekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista osallistumista.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 78 000 työntekijää joutuu vuosittain kiinnikäymisen kohteeksi työpaikallaan ja noin 200 000:ta on uhattu väkivallalla.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mukaan raportissa esitetyt toimenpidevaihtoehdot antavat hyvän pohjan yhteiselle jatkotyölle. Ministeri on kutsunut keskeiset toimijat keskustelemaan eri vaihtoehdoista ongelman korjaamiseksi.
”Pelkkä kampanja ei riittänyt”
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvisen mukaan palkansaajilla on näissä keskusteluissa vain yksi käytännön tavoite.
– Haluamme työturvallisuuslakiin uuden asetuksen, Auvinen kertoi torstaina UP-uutispalvelulle.
Auvisen mukaan ongelma on pahentunut vuosien aikana ja laajentunut useammalle toimialalle.
– Väkivalta haittaa työntekoa. Tarvitsemme järeämpiä keinoja, jotta saamme työnantajat hoitamaan velvoitteensa.
Edellinen työpaikkaväkivaltaa pohtinut työryhmä päätyi vuonna 2008 kampanjointiin väkivallan hillitsemiseksi. Auvinen perustelee asetustavoitetta sillä, että pelkällä kampanjalla ei saavutettu
riittäviä tuloksia.
Hänen mukaansa osassa työpaikoista asiaan on kiinnitetty huomiota ilman lainsäädäntöäkin.
– Ei pidä syyllistää kaikkia työpaikkoja, mutta on myös työpaikkoja, joissa väkivaltaa ei ole hillitty riittävästi. Säädösten kautta asia hoitunee kuntoon myös niillä työpaikoilla, joilla ongelmaa ei muuten tajuta.
Myös Akavan asiantuntijan Tarja Arkion mukaan työryhmän raportti osoitti, että nykyinen sääntely on riittämätön.
– Väkivallan uhan hallinnassa on suuria toimiala- ja työpaikkakohtaisia eroja. Väkivallan uhka lyhentää pahimmillaan työuria ja heikentää halua hakeutua kyseisille aloille, Arkio totesi raportin julkaisemisen jälkeen.
Hän piti valitettavana, että työnantajapuoli näkee työsuojelutoimenpiteet vain kustannuksena ja hallinnollisen taakan lisäämisenä.
lehti 