Suomalaiset pitävät suurimpina ympäristöstä aiheutuvina terveysriskeinä passiivista tupakointia ja auringon UV-säteilyä, ja pienimpänä puunpolton savuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan ihmisten käsitykset erilaisten ympäristötekijöiden terveysriskeistä eivät aina vastaa tutkimustietoa altisteiden todellisista terveyshaitoista.
THL:n tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kokemuksia oman elinympäristönsä terveellisyydestä sekä tietoisuutta ja käsityksiä erilaisista ympäristön terveysriskeistä. Elintarvikkeiden lisäaineet olivat tutkimuksessa mukana vertailukohteena.
1 112 suomalaista aikuista vastasi kyselyyn. Käsityksiä ympäristötekijöiden aiheuttamista riskeistä terveydelle ei ole tutkittu Suomessa aiemmin yhtä kattavasti kuin tässä vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä.
Ilmansaasteiden vaaroja ei tunneta
Ulkoilman pienhiukkaset ovat tutkimusten mukaan kansanterveydellisesti merkittävin haitallinen ympäristötekijä. Niistä aiheutuu Suomessa vuosittain arviolta 1 800 ennenaikaista kuolemaa. Tärkeimmät pienhiukkaslähteet ovat kaukokulkeuma, puunpoltto kotitalouksissa ja liikenne.
Suuri osa ilman pienhiukkasista syntyy puun pienpoltosta. 67 prosenttia vastaajista kuitenkin koki, ettei puunpolton savuista aiheudu juurikaan riskiä ihmisten terveydelle Suomessa.
Muita ilmansaasteita pidetään puunpolttoa selvästi haitallisempina: neljännes vastaajista pitää liikenteen pakokaasuja, teollisuuden ilmansaasteita ja katupölyä suurena tai erittäin suurena riskinä ihmisten terveydelle, puunsavua vain 6 prosenttia vastaajista.
Lisäaineita pelätään
Ympäristötekijöistä suurimpina riskeinä omalle ja yleensä ihmisten terveydelle pidetään passiivista tupakointia ja auringon UV-säteilyä. 35 prosenttia vastaajista kokee passiivisen tupakoinnin ja 30 prosenttia auringon UV-säteilyn suureksi tai erittäin suureksi riskiksi ihmisten terveydelle.
Kaikkein suurimpana riskinä omalle ja yleensä ihmisten terveydelle pidetään elintarvikkeiden lisäaineita. Ne kokee suureksi tai erittäin suureksi riskiksi ihmisten terveydelle 47 prosenttia vastaajista.
Käsitykset terveysriskeistä vaikuttavat siihen, millaisia yhteiskunnallisia toimia ollaan valmiita tukemaan. Tietoisuus passiivisen tupakoinnin terveyshaitoista on osoitus siitä, että pitkäjänteisellä riskiviestinnällä voidaan vaikuttaa ihmisten käsityksiin ympäristötekijöiden terveyshaitoista. Suomalaiset ovatkin kannattaneet merkittäviä rajoituksia passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi.
Suomalaisten käsitykset puunpolton terveyshaitoista eivät sen sijaan vastaa nykyistä tutkimustietoa terveyshaitoista. Puunpolttoon liittyvä riskiviestintä on haasteellista, koska puunpoltto edustaa monille luonnonläheistä elämäntapaa ja suomalaista kulttuuria.
lehti 