Kuubassa sosiaaliset verkostot määrittävät elämää voimakkaasti. Keskeistä on vastavuoroinen huolenpito eri elämänvaiheissa ja sen laiminlyönti voi johtaa suhteiden katkeamiseen, kertoo Helsingin yliopistossa 25. huhtikuuta väittelevä Heidi Härkönen.
– Jos esimerkiksi isä ei luo suhdetta vastasyntyneeseen tai osallistu tytön 15-vuotisjuhlien kustannuksiin, hän voi katua asiaa vanhana. Kuoleminen yksin on kuubalaiselle pahinta, mitä voi tapahtua.
Kuubalainen perhekäsitys painottaa äidin ja lapsen suhdetta isäsuhteen jäädessä sivummalle. Härkösen tutkimille kuubalaisille suhde lapsiin on keskeisempi kuin parisuhde, eikä laillinen avioliitto ei ole mitenkään merkittävässä asemassa.
Suhde lapsiin parisuhdetta tärkeämpi
Lapset ovat Kuubassa tärkeitä ja lasten saaminen keskeistä sosiaalisen aikuisuuden saavuttamisessa. Valtionkin keskittyessä lasten palveluihin ovat vanhukset uuden talousjärjestelmän kärsijöitä.
Kuuban 90-luvulla alkaneet rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet tavallisten ihmisten perhesuhteisiin. Valtion huolenpito on ohentunut ja sosiaalipalvelut vähentyneet, joten ihmiset nojaavat enemmän toisiinsa. Naisilta odotetaan hoivaa ja miehiltä rahaa.
– Kuuban rakenteellisten muutosten takia raha on aiempaa tärkeämpää, ja hyvin köyhän miehen voi olla erityisen vaikea perustaa perhettä.
Huolenpito ulottuu kuoleman taa
Härkönen tutki pienituloisten havannalaisten perhe- ja rakkaussuhteita 14 kuukauden ajan. Hän asui paikallisessa perheessä, teki muistiinpanoja näkemästään, haastatteli ihmisiä ja tarkkaili muun muassa elämänkaarirituaaleja, kuten kastajaisia, häitä ja hautajaisia.
– Afrokuubalaisissa uskonnoissa kuolleet jatkavat elämäänsä. Heidän kanssaan jutustellaan hautausmailla ja he voivat tulla vaikka uniin antamaan neuvoja eläville. Kuolleille järjestetään erityismessuja.
uutiskirje 
