SDP:n entinen puheenjohtaja Pertti Paasio puolustaa politiikkaa, puolueita ja edustuksellista demokratiaa Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa Demokratia – jalokivi vai peruskivi? Impulsseja-sarjan kirjoituksessa.
Paasion mukaan edustuksellinen demokratia ei voi toimia ilman puolueita ja poliittisuutta. Siksi on ongelmallista, että poliittista toimintaa yleisesti ja puolueita erityisesti luonnehditaan kielteisin painotuksin.
Hän kysyy, mistä kaikesta tämä poliitikkoihin kohdistuva negatiivisuus, torjuvuus ja suoranainen halveksunta johtuvat. Kansanedustajiin ja ministereihin kohdistuneet skandaalit eivät selitä koko ilmiötä, vaan Paasio kysyy median vastuun perään. Erityisen kovaa mediakritiikkiä hän esittää varsinkin television vaaliohjelmia kohtaan.
Toimittaja pääroolissa
Hänen mukaansa television poliittisissa ohjelmissa on verraten tavallista, että toimittaja poliitikkoa haastatellessaan pyrkii osoittamaan kollegoilleen oman osaamisensa, ei niinkään antamaan ajankohtaista tietoa katsojille.
”Haastattelussa on liian usein ´rökittämisen` maku ikään kuin suurriistan metsästyksessä. Sanoma katsojille jää vajaaksi.”
Erityisesti vaalitenteissä vallitsee Paasion mukaan ”käännetyn todistustaakan periaate, jonka mukaan tentattava poliitikko joutuu käyttämään aikaa vakuuttaakseen kuulijat siitä, ettei valehtele, mikä heikentää katsojalle välittyvän tiedon määrää lisäten alttiutta jättää äänestämättä”.
”Aggressiivisuutta ja alentuvaa huvittuneisuutta”
Kaikkien puolueiden vaalikeskusteluissa taas poliittisten vaihtoehtojen tarjoaminen ja torjuminen vastakkainasetteluineen kuuluu Paasion mielestä nimenomaan puolueiden edustajille. Toimittajien pitäisi hänen mielestään keskittyä jakamaan puheenvuoroja ja valvomaan, että teemoissa ja puheajoissa pysytään.
”Kuitenkin vaalikeskusteluja vetävät toimittajat hyvinkin usein käyttäytyvät keskustelijoita kohtaan avoimen aggressiivisesti lyöden näyttävästi laimin myös tasapuolisuuden noudattamisen. Käyttäytymiskoodiin kuuluu myös esiintyminen alentuvan huvittuneesti, kun keskustelun varsinaiset osanottajat – eduskuntapuolueiden johtajat – puhuvat. Vaalikeskustelut vakiintuvat tilaisuuksiksi, joissa kukin puoluejohtaja vuorollaan ja erityisesti kaikki yhdessä leimataan tavallista yksinkertaisemmiksi tunareiksi. Tällainen ilmapiiri edistää tehokkaasti politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan tunnetun arvonannon rapistumista. Äänestyskynnys nousee entisestään”, kirjoittaa Paasio.
Vaalikeskustelut vaikuttavatkin hänen mielestään kielteisesti äänestysaktiivisuuteen.
”Kun pääesiintyjien, puoluejohtajien keskustelu tapahtuu enimmäkseen negatiivisessa virityksessä, johon kuuluvat juontajien taipumus pyrkiä nolaamaan paikalla olevat poliitikot ja politiikka kokonaisuudessaan. Tässä suhteessa julkinen keskustelukulttuuri vaihtelee maasta toiseen. Useissa maissa keskustelujen juontajat ovat suomalaisia kollegojaan paremmin oivaltaneet, ketkä ovat keskustelun päähenkilöitä”, Paasio toteaa.
lehti 