Kaikkiin kuntiin pitää asettaa nuorisovaltuusto, kunnan alijäämä pitää paikata 4 vuodessa ja kunnan työntekijä ei voi enää toimia kunnanhallituksen puheenjohtajana. Uusi kuntalaki vaikuttaa kuntien päätöksentekoon ja taloudenpitoon merkittävästi. Esitys lähti torstaina lausuntokierrokselle.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) toivoo, että kunnissa maltetaan tutustua 250-sivuiseen esitykseen, vaikka aikaa on vain elokuuhun. Esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.
– Jätimme monet kohdat avoimiksi, jotta niistä keskusteltaisiin. Esimerkiksi kuntapäättäjän pitää vastaisuudessa ilmoittaa sidonnaisuutensa. Haluamme näkemyksiä, keitä kaikkia velvollisuus koskee ja miten sidonnaisuus määritellään, Virkkunen totesi.
Valtuusto vastaa omistajapolitiikasta
Kuntien taloustilannetta vertailtaessa otetaan vastedes arvioitavaksi koko kuntakonserni. Nykyisin kunnan energialaitosta ei oteta kuntataloudessa huomioon, jos se on erillinen yhtiö. Toisessa kunnassa energialaitos voi olla kunnan suorassa omistuksessa ja sisältyä siten kuntatalouteen.
Myös kunnan velat ja varallisuus saadaan paremmin näkyviin, kun ne eivät ole enää piilossa kuntien yhtiöissä tai kuntayhtymissä.
Kuntapäättäjät ovat vastuussa koko kuntakonsernista, ja heidän pitää huomioida päätöksenteossa kuntakonsernin kokonaisetu pitkällä tähtäimellä.
Esityksen mukaan valtuusto päättää kunnan omistajapolitiikasta. Omistajaohjauksesta vastaa kunnanhallitus.
Talouteen kovempi kuri
Kriisikuntamenettely säilyy, mutta alijäämäisten kuntien taloudenpitoon puututaan entistä aiemmin. Alijäämät pitää paikata 4 vuodessa. Tähän saakka on riittänyt, että kunta on suunnittelut taloutensa tervehdyttämistä. Uudessa arviointimenettelyssä kunnalta vaaditaan konkreettisia toimia.
Kunnat eivät saa enää myöntää lainoja yksityiselle sektorille tai antaa niille takauksia. Tällä halutaan tervehdyttää markkinoita. Takauksen voi myöntää vain, jos kyse on liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta tai esimerkiksi laajakaistarakentamisesta.
Kokouksia myös sähköisesti
Valta- ja vastuusuhteiden selkeyttämiseksi kunnanhallituksen jäsen ei voi enää olla kunnan omistaman yhtiön hallituksessa.
Kunnan työntekijä ei saa enää toimia kunnanhallituksen puheenjohtajana. Perusteluna on, että työntekijä on tuolloin työnantajan edustaja.
Osa kuntien toimielinten kokouksista voidaan pitää sähköisinä joko kokonaan tai osittain ennen kokousta. Julkiset kokoukset pitää lähettää sähköisesti kuntalaisten nähtäviksi, eikä niissä saa tehdä päätöksiä sähköisesti.
Suoran pormestarivaalin järjestämistä ja kaupunkiosavaltuustoja pohditaan erillisissä työryhmissä.
Kuntalaki on kolmas ja viimeinen osa suuresta kuntauudistuksesta. Kuntarakennelaissa määrättiin kuntakoosta ja vastuualueista. Valtionosuuslaissa luetellaan perusteet, joilla kunnat saavat valtionosuuksia. Kuntalaissa määrätään kuntien taloudenpidosta, päätöksenteosta ja johtamisesta.
uutiskirje 
