Suomessa voi olla ongelma, ettei osata ajatella, että puolustusvoimat voisivat joutua oikeasti myös toimimaan, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori everstiluutnantti (evp.) Arto Nokkala.
– En aio nyt ruveta maalaamaan piruja seinille, mutta tärkeätä on, että kansalaiskeskustelua koetetaan edesauttaa ja puhua tässä yhteydessä vaikeistakin asioista.
Nokkalan uudella kirjalla on napakka nimi, Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa. Napakkaa on myös teksti, jossa hän pohtii Suomen puolustuksen ydinkysymyksiä. Hän sanookin, että entisenä sotilaana hänellä on paljon tietoa – ja nyt tutkijana vapaus puhua.
Sotilaallista kykyä ja tahtoa pitää löytyä – ja löytyykin Nokkalan mukaan. Hänen kirjansa ei ole tutkimus vaan asiantuntijan puheenvuoro.
Todellinen uhka suurkriisissä
Nokkala sanoo Ukrainan kriisistä – tässä haastattelussa joka tehtiin kriisin alkuvaiheessa – ettei Suomea uhkaa tämän kaltaiset kriisit.
– On aika vaikeata kuvitella tämän tapaista skenaariota Suomessa. Sellaista, että tänne ilmestyisi joitakin outoja vihreäpukuisia miehiä rynnäkkökiväärien kanssa piirittämään paikkoja, eikä missään olisi ammuttu laukaustakaan ja että rajavartiostot ja muut eivät olisi toimineet.
– Olennaista on, että Suomessa ei ole sellaista peruslähtöasetelmaa kuin mikä tuolla vallitsee.
Suomen todelliset sotilaalliset uhkakuvat liittyvät Nokkalan mukaan koko Eurooppaa koskevaan suurkriisiin. Todennäköisesti Venäjä ja Nato olisivat siinä eri puolilla. Euroopan unionikin olisi luultavasti osallisena kriisissä.
– Talvisotatyyppinen skenaario voidaan tässä sulkeistaa pois, mikä tarkoittaa sitä, ettei Venäjä yksinomaan hyökkäisi Suomea vastaan.
Nato-kortin valot ja varjot
Arto Nokkala käsittelee kirjassaan myös Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden valo- ja varjopuolia. Hän varoo sanomasta, mikä on hänen henkilökohtainen Nato-kantansa.
– En sano yksioikoisesti, että liittykää Natoon tai älkää liittykö. Minusta se olisi kahlitsevaa. Käsittelen mieluummin eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja.
Hänen sanoistaan voi kuitenkin lukea, että hän on vahvasti oman yksistäänkin toimivan puolustuskyvyn kannattaja – oltiin sitten Natossa tai ei.
– Sanomani on se, että vielä ei ole välttämätöntä puolustuskyvyn takia liittyä Naton jäseneksi. Korostan sanaa ”välttämätöntä”. Siis sillä edellytyksellä, että oman puolustuksen kehittämiseen löytyy rahoitus.
Nokkala kuitenkin sanoo, että Suomen pitää lähi aikoina valita joko selkeän liittoutumisen tie tai sitten on jatkettava nykyisellä linjalla. Jälkimmäistä hän kutsuu yhteisölliseksi sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuvaksi yhteistyöpolitiikaksi.
Nokkala on laskenut, että Nato-jäsenyys maksaisi noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.
– Sen lisäksi infrastruktuurikustannuksia voisi olla kymmenen vuoden ajan noin 30 miljoonaa vuodessa.
Suomalaisten maanpuolustustahtoon Nokkala uskoo joka tapauksessa.
– Rahaa vaatimattomista puolustuskyvyn asioista maanpuolustustahto on niitä, joihin voi hyvin luottaa.
Arto Nokkalan laajempi haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 9.5.2014. Lue se näköislehdestä.
lehti 