Ukraina valmistautuu allekirjoittamaan assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa kesäkuun 27. päivänä. Ensimmäinen yritys kariutui viime marraskuussa, mikä johti laajoihin mielenosoituksiin ja lopulta vallan vaihtumiseen maassa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik kirjoittaa keskiviikkona julkaistussa FIIA Commentissa Ukrainan johdon tällä kertaa sitoutuneen EU-suhteiden tiivistämiseen ja sisäpoliittisiin uudistuksiin. Kansa on antanut uudistuksille selkeän mandaatin.
Venäjä syyttää Euroopan unionia siitä, että unioni olisi pakottanut Ukrainan valitsemaan joko idän tai lännen. Myös muutamat eurooppalaiset poliitikot ovat viime aikoina toistaneet saman syytöksen.
Raikin mukaan EU ei kuitenkaan ole tyrkyttänyt Ukrainalle mitään. Unioni on vastannut ukrainalaisten toiveisiin ja tarjonnut aina vähemmän kuin siltä on pyydetty. Nyt on aiempaa epätodennäköisempää, että EU tarjoaisi Ukrainalle maan kaipaamaa jäsenyysperspektiiviä.
EU:lta puuttuu strategia
Raikin mukaan Ukrainan on kuitenkin valittava EU:n ja Euraasian unionin välillä, mutta taloudellisten ja poliittisten järjestelmien erot eivät ole estäneet EU-maita ja Venäjää pitämästä yllä poliittista yhteistyötä ja laajaa keskinäistä kauppaa. Myös Ukraina pyrkii tähän.
Raik arvostelee EU:ta siitä, että unionilta puuttuu edelleen selkeä strategia suhteessa Ukrainaan, Georgiaan ja Moldovaan, eli niihin itäisiin naapureihin, joiden keskeinen tavoite on EU-integraatio ja joiden on määrä allekirjoittaa assosiaatiosopimus kesäkuun lopulla.
Hän ei pidä assosiaatiosopimuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävänä ratkaisuna, sillä ne vaativat kumppanimaita omaksumaan laajalti EU:n normeja mutta eivät tarjoa maille mahdollisuutta täysjäsenyyteen.
Ratkaisua tuskin syntyy lähivuosina, sillä unioni on liian hajanainen suhteessa Venäjään ja itäiseen naapurustoonsa. EU on haluton keskustelemaan laajentumisesta, ja myös Itä-Ukrainan separatistinen konflikti antaa EU:lle syyn siirtää kysymys syrjään.
uutiskirje 
