OECD-tutkimuksen mukaan suomalaiset yläkoulujen opettajat ja rehtorit pitävät työstään. Oma koulu nähdään hyvänä työpaikkana. Opettajat myös valitsisivat uudelleen opettajan ammatin.
Suurin osa yläkoulun opettajista arvioi, että he pystyvät opetuksessaan vaikuttamaan paljon oppimista edistäviin asioihin. Opettajat saavat oppilaat uskomaan, että he voivat menestyä opinnoissaan.
Opettajat osaavat tehdä hyviä kysymyksiä oppilailleen ja pystyvät luokassa valvomaan häiritsevää käyttäytymistä. He auttavat oppilaita ajattelemaan kriittisesti.
Suomalaisopettajista 57 prosenttia uskoo oppimisen arvostuksen olevan yhteiskunnassamme korkealla. Ruotsissa vain viisi prosenttia opettajista uskoo, että heidän työtään arvostetaan.
Melkein kaikki (97 prosenttia) yläkoulun opettajista ovat sitä mieltä, että opettajat ja oppilaat tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa. Samaa mieltä ovat rehtorit.
TALIS 2013 -tutkimus keskittyi opettajien työoloihin ja tapoihin, joilla opettajan työtä arvioidaan.
Opettajakoulutettavista ei pulaa
Suomalaisopettajat uskovat että heitä arvostetaan ja että oppimisen arvostus on yhteiskunnassamme korkealla. Tätä mieltä on 57 prosenttia opettajista.
Esimerkiksi Ruotsissa vain viisi prosenttia opettajista uskoo, että heidän työtään arvostetaan. Luvut eivät ole suuria myöskään Virossa (14 %), Tanskassa (18 %) eivätkä Norjassa (31 %).
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru iloitsee tutkimustuloksista.
– On erinomaista, että Suomen – toisin kuin monen muun OECD-maan – ei tarvitse kokea ongelmia, joita seuraa, kun ei ole tulijoita opettajankoulutukseen ja opetustyöhön. On tärkeätä, että osaamme toimia niin, että nykyinen myönteinen tilanne voi jatkua.
– Suomalainen yläkoulun opettaja käyttää oppitunnista opetukseen enemmän aikaa kuin tutkimusmaissa keskimäärin. Monissa maissa hallinnollisiin tehtäviin kuluu enemmän opettajan aikaa kuin Suomessa.
Kiurun mukaan hyvä uutinen on myös, että Suomessa koulujen henkilökunnalla on rehtoreiden mukaan yhteinen näkemys koulunkäynnistä ja oppimisesta.
Täydennyskoulutuksessa haasteita
Opettajien osallistuminen ammatillista kehittymistä tukevaan koulutukseen on Suomessa selvästi vähäisempää kuin muissa tutkimusmaissa. Myös perehdytyksen järjestäminen uusille opettajille on kansainvälisesti vertaillen meillä vähäistä.
– Täydennyskoulutuksen osallistumisesteiden selvittäminen ja suunnitelmallinen vähentäminen on opetushallinnon keskeisiä tulevaisuuden haasteita, sanoo ministeri Kiuru.
TALIS 2013 (Teaching and Learning International Survey) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttama kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus.
Tutkimukseen osallistui 34 maata, Suomesta yli 150 yläkoulua ja yli 2 700 opettajaa.
uutiskirje 
