Superin puheenjohtaja Silja Paavola kirjoittaa kolumnissaan liiton saavan jatkuvasti viestejä liian vähäisen hoitohenkilöstön aiheuttamasta uupumuksesta. Suomen lähi – ja perushoitajaliitto on kuluvan vuoden aikana tutkinut hoitajamitoituksia niin lasten-, aikuisten- kuin vanhustenhoitopaikoissa. Tulokset kertovat, ettei henkilöstöä ole palkattu lisää edes vanhuspalvelulain myötä.
– Ongelmana on aina raha. Kaikkialla todetaan, että nyt ei ole varaa palkata lisää henkilöstöä vaan nyt paremminkin pitäisi tulla henkilöstösäästöjä. Olemme nostaneet jatkuvasti esiin hoitajamäärän vähyyden. Saamme ajoittain arvostelua siitä, että emme näe kokonaistilannetta emmekä yhteiskunnan taloustilannetta.
– Tämä on eriskummallinen väite, kun ottaa huomioon, että kyselyjen vastaajat ovat juuri ne, jotka tekevät hoitotyötä ja näkevät, saako sillä työmäärällä vaikuttavuutta. Heillä on paras mahdollinen kuva hoidettavien ja palveluja saavien tarpeista.
Paavola kirjoittaa hoitajien myös kokevan epätietoisuutta monimutkaistuvan ja laajenevan toimenkuvansa edessä.
– Tuntuisi hienolta, jos yksi henkilö hoitaisi kaikki ne toimenpiteet, joihin avustettava ja hoidettava henkilö itse ei kykene. Tämä ei vain ole mahdollista. Jos todella haluamme, että hoitoa tarvitseva henkilö saa kaiken mahdollisen avun, jotta toimintakyky paranisi, säilyisi tai hän oppisi jotain uutta, silloin tulee järkeistää töitä.Ei ole mitään mieltä siinä, että hoitaja tekee tukipalveluja, jos hoidettavat tarvitsisivat hänen ammatillista osaamistaan tavoitteisiin pääsemiseksi.
Paavolan mukaan hoitajia turhauttaa, kun heidän ammattitaitoaan ei käytetä siihen, mihin se on tarkoitettu.
– Kenenkään työtä emme väheksy tai aliarvioi, me tiedämme, että tarvitaan siivousta, ruoanlaittoa ja pyykinpesua sekä monia muita tukipalveluja, jotta hoito olisi kokonaisvaltaista. Näihin tehtäviin on kuitenkin olemassa omia ammatti-ihmisiään.
Paavola vaatii hoidon järkeistämistä ja sitä, että kunkin työn tekevät siihen koulutetut ammatti-ihmiset.
uutiskirje 
