Mikroroskaa havaittu Suomenlahdella

Suomi on herännyt tutkimaan vesistöjensä roskaisuutta Euroopan unionin juuri voimaan astuneen meristrategiadirektiivin myötä.

– Direktiivi velvoittaa jokaisen jäsenmaan seuraamaan meren tilaa. Jos ongelmia ilmenee, ne pitää ratkoa, vanhempi tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Valtamerten roskaantumisesta on tiedetty jo vuosikymmenten ajan. Toistaiseksi Suomen vesistöistä on tutkittu vain Suomenlahden pintavesiä. Järvivesien roskapitoisuuksista on tehty alustavia pikkututkimuksia, jokivesistä ei lainkaan

– Suomenlahden pintavesissä on jonkin verran mikroroskaa eli alle viiden millimetrin kappaleita. Tilanne on huolestuttava, sillä roskien määrä ei ainakaan vähene, Setälä kertoo.

Vertailevassa tutkimuksessa Suomen rannat osoittautuivat roskaisimmiksi, kun niitä verrattiin Ruotsin, Viron, Latvian ja Liettuan rantoihin. Setälän mukaan syytä tähän ei tiedetä.

– Erilaiset virtaukset sekä saariston ja rantojen erilaisuus saattavat vaikuttaa tulokseen.

Roskan pääsy vesistöön estettävä

Roskat saattavat kulkeutua pitkienkin matkojen päästä vesistöihin. Suomessa kaatopaikat eivät ole vesistöjen läheisyydessä, kuten muualla maailmassa. Sen sijaan suurin osa sade- ja sulamisvesistä johdetaan puhdistamattomana vesistöihin.

– Kerran mereen jouduttuaan roskaa on vaikea saada sieltä pois. Tärkeintä olisi estää roskan pääsy vesistöihin, Setälä huomauttaa.

Hän perää kansalaisille uudenlaista asennekasvatusta roskien pois keräämiseen. Suomessa on kiinnitetty huomiota rantojen roskaantumiseen esimerkiksi Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen kampanjoinnilla.

– Hellesäällä huomaa, minne ihmiset ovat kokoontuneet. Rantoja roskataan enemmän kuin huonoilla keleillä.

Setälä arvioi, että tulevaisuudessa pakkaussuunnittelijoilla on edessään ekologinen haaste.

– Pitäisi suunnitella tuotteita, jotka veteen joutuessaan aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa.

Hammastahnassakin muovia

Muovissa itsessään on eliöille haitallisia kemikaaleja, kuten muovinpehmentimiä. Lisäksi muovit keräävät itseensä muita haitta-aineita, kuten PCB:tä. Haitalliset aineet voivat rikastua ravintoketjussa.

Roskien keräämiseen meristä on ideoitu roskaa kerääviä jättipuomeja. Mikroroskaa ei saada pois millään tavalla, vaan se joutuu eliöiden ruuansulatuselimistöön.

– Linnut eivät erota esimerkiksi muovista pullonkorkkia oikeasta ravinnosta. Ne saattavat erehtyä syömään muoviroskaa, samoin kuin eläinplanktonit, Setälä muistuttaa.

Muovia kerääntyy jäteveteen synteettisistä vaatekuiduista. Myös hammastahna voi sisältää muovikuulia.