Eläkeneuvotteluissa alkoi kiriviikko
Neuvottelut työeläkejärjestelmän uudistamisesta jatkuvat tällä viikolla joka päivä. Neuvotteluilmapiiriin tuli ylimääräistä kitkaa, kun hallitus ja työnantajat esittivät eläkeiän ja elinajanodotteen sitomista toisiinsa vuoden 2025 jälkeen.
Sekä palkansaajien SAK että korkeasti koulutettujen Akava ärähtivät maanantaina, ettei tuolloinkaan kyse voi olla pelkästä eläkeiän nostosta.
– Tuo on niin pöllömäisen kapeaa ajattelua, ettei tottakaan. Tässä unohdetaan kokonaan muut keinot, joilla eläköitymisikää voidaan saada ylöspäin, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toteaa.
– Me haluamme, että eläkejärjestelmää katsotaan määrävälein. Silloin pohditaan myös miten työelämä on kehittynyt, miten työurat toimivat ja kuinka työelämään tullaan. Pitää tarkastella myös, kuinka eläkejärjestelmä toimii ja riittävätkö eläkevarat.
Akavan mukaan eläkeiän lisäksi vuoden 2025 jälkeisessä ratkaisussa pitää tarkastella muun muassa eri-ikäisten työllisyysasteita.
Lyly kummeksuu, että hallituksella on kiire päättää jo vuoden 2025 eläkepaketin pohjasta, vaikka nykyisetkin neuvottelut ovat kesken.
Vaikka hallituksen hoppuilu jo vuoden 2025 ratkaisusta sekoittaa neuvottelukuvioita, osapuolet ovat toiveikkaita. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola odottaa, että ratkaisu syntyisi jo tällä viikolla.
– Jos se menee pidemmälle, ratkaisun saaminen mutkistuu.
”Työura on samanarvoinen”
Eläkeiän ohella sopu pitää löytää työttömyysturvan ns. lisäpäivistä, perhevapaiden vaikutuksesta eläkekertymään, nuorten eläkkeiden turvaamisesta, eläkemaksuista ja ns. työn sankareiden eläkejärjestelyistä.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että yli 63-vuotiaina työelämässä jatkavien superkarttuma (4,5 prosenttia) poistuisi, samoin yli 53-vuotiaiden korkeampi karttumaprosentti (1,9 prosenttia). Nuoremmilla eläkettä karttuu nyt 1,5 prosenttia.
– Tasakarttuma koko työuran ajalta olisi reilumpi ratkaisu. Kaikkien työura on samanarvoinen, STTK:n Palola toteaa.
Hän huomauttaa, että raskaammassa työssä aloitetaan nuorempana ja lopetetaan aiemmin. Akateemisessa työssä työura alkaa myöhemmin ja kestää pidempään.
Koko palkka eläkkeen pohjaksi
Nuorten eläkkeitä halutaan parantaa myös siten, että eläkettä karttuisi koko palkasta. Nyt palkasta vähennetään ensin palkansaajan työeläkemaksu. Eläkettä kertyy vain 93 – 95 prosentista ansiosta.
– Muutos koskisi kaikkia palkansaajia, mutta tästä hyötyisivät etenkin nuoret, SAK:n Lyly huomauttaa.
Palkansaajajärjestöt ovat tyytymättömiä siihen, että eläkeratkaisuun liittyvässä työelämän laatukorissa on edistytty hitaasti.
Vaikeana pidettyä raskaan työn tekijöiden, niin kutsuttujen työn sankareiden, eläkejärjestelyä on sitä vastoin hahmotettu aika pitkälle. Yksi vaihtoehto on Ruotsin mallista muunneltu osaeläke. Siinä työntekijä voi oman harkintansa mukaan päättää, ottaako eläkettään osittain ulos jo ennen varsinaista eläkeikää.
uutiskirje 
