– Rypäleaseet ovat humanitaarinen ongelma. Ne ovat hyvin epätarkkoja, ne leviävät suurelle alueelle ja niistä jää maastoon räjähtämättömiä ammuksia vuosiksi. Niiden uhreista enemmistö on siviilejä, sanoi Kansainvälisen rypäleaseiden kieltoa ajavan kampanjan johtaja Sylvie Brigot-Vilain keskiviikkona Helsingissä.
Brigot-Vilain puhui Suomen Sadankomitean järjestämässä Suomen rypäleasepolitiikkaa käsittelevässä seminaarissa.
Rypäleaseet on kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Se solmittiin Oslossa vuonna 2008 ja tähän mennessä sen on ratifioinut 88 maata. Sopimuksen allekirjoittaneita maita on 115. Suomi on ilmoittanut tukevansa sopimusta, mutta kertonut, ettei toistaiseksi voi allekirjoittaa sitä.
Rypäleaseiden vaikutuksia muun muassa Balkanilla tutkinut Pekka Haavisto totesi, että konfliktialueilla asuvat tai sinne palaavat ihmiset ovat yleisesti kiinnostuneita sotaromusta. Kansanedustaja Haavisto (vihr.) toimii myös ulkoministerin erityisedustajana Afrikassa.
– Ihmiset eivät kuitenkaan erota esimerkiksi sitä, onko heidän keräämänsä romu jäänyt räjähtämättä.
Räjähtämättömien rypäleammusten kerääminen varsinkin luonnosta on Haaviston mukaan erittäin haastavaa. Ne voivat esimerkiksi jäädä kiinni kasvillisuuteen tai hautautua mutaan.
Suomen virhearvio
Suomi osti rypäleaseita samoihin aikoihin kuin Oslon sopimusta solmittiin.
– Se oli virhearvio puolustusvoimilta, sanoi Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino.
– Suomessa ei ole pystytty seuraamaan kansainvälisen normiston kehittymistä. Rypäleaseet kieltävän sopimuksen vuoksi ei enää ole markkinoita, joilta Suomi voisi ja haluaisi aseita ostaa.
Brigot-Vilainin mukaan Oslon sopimus on jo nykyisessä laajuudessaan saavuttanut paljon.
– Se on onnistunut luomaan rypäleaseiden käyttäjille stigman, jonka vuoksi maat eivät halua tulla yhdistetyiksi rypäleaseiden käyttöön. Yksi esimerkki stigmasta löytyy Ukrainan kriisistä: mikään konfliktin osapuolista ei halua myöntää käyttäneensä rypäleaseita.
Oslon sopimukseen liittymällä Suomi vahvistaisi Sylvie Brigot-Vilainin mukaan entisestään rypäleaseet torjuvaa normia.
Jani Leinon mukaan Suomessa käydään paljon keskustelua siitä, ettei Venäjä ole sitoutunut rypäleaseet ja henkilömiinat kieltäviin sopimuksiin.
– Rypäleaseet aiheuttavat merkittäviä humanitaarisia ongelmia. Humanitaariset ja eettiset ongelmat eivät poistu vetoamalla siihen, onko joku muu sitoutunut sopimukseen vai ei.
uutiskirje 
